Arto Rautajoki: Sote-uudistusta tarvitaan, mutta millaista?

Blogi, Yleinen 08:33

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntauudistusta valmistellaan tiukassa aikataulussa. Uudistuksella on nyt liike ja suunta.  Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on siirtymässä kunnilta maakunnille vuoden 2019 alusta. Syntymässä olevaa Suomen mallia hallituksen vastuuministeri Rehula on kuvannut ainutlaatuiseksi maailmassa. Tästä kertoo se, että sosiaali- ja terveyspalveluja ei ole missään muualla pyritty yhteen sovittamaan yhtä syvällisesti.

Asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut luvataan yhdistää, mutta vaarana on, että uudistus tehdään liikaa hallinto ja rakenteet edellä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslähtöisesti toimivat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat prosessit eivät riipu rakenteista, vaan ihmisistä: osaavista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista, palvelun käyttäjistä, läheisverkostojen huomioon ottamisesta ja monialaisesta yhteistyöstä.

Kuntien ja alueiden menestys on resurssien ja tarjottavien palvelujen oikea kohdentaminen. Valtakunnallinen SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry on esittänyt, että Suomessa tarvitaan hyvinvointi-investointeja tulevaisuuteen. Lähtökohtana on, että kansalainen, ihminen voi hyvin. Hyvinvoivat ihmiset luovat talouskasvua ja hyvää yhteiskuntaa. Kun väestö voi hyvin, se turvautuu myös todennäköisesti vähemmän maakunnan tulevaisuudessa järjestämään erikoissairaanhoitoon tai sosiaalipalveluihin.

Suomalaisten enemmistö haluaa säilyttää hyvinvointivaltion, ja sen palvelut. Vaarana on, että hallinnolliseen uudistamiseen keskittyminen siirtää tulevaisuuteen sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällön uudistamisen, josta on jo paljon toimivia malleja. Sote-uudistuksen miljardisäästöjä ei saavuteta vain hallintohimmeleitä karsimalla ja uusia perustamalla.

Olennaista olisi miettiä palvelulupausta: mitä palveluja valtio tai maakunta tarjoaa verovaroista ja mitkä siirtyvät ihmisten itsensä maksettaviksi. Nyt olisi korkea aika julkisten palvelujen rapauttamisen sijasta huolehtia hyvinvointivaltion perustasta ja harjoitetun politiikan oikeudenmukaisuudesta.  Vaarana on, että Sipilän hallitus leikkaa vielä lisää asiakasmaksujen kasvattamisella heikommassa asemassa olevilta, pienituloisilta ja paljon palveluja tarvitsevilta.

Valitettavasti ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saaminen ja valinnanvapaus riippuvat yhä liian usein lompakon paksuudesta ja siitä, missä päin Suomea sattuu asumaan. Mahdollisuudet valinnanvapauden toteutumiseen ovat suurissa kaupungeissa muita paremmat. Aito valinnanvapaus vaatisi esimerkiksi sitä, että ihmisillä olisi riittävästi käytettävissä vertailukelpoista tietoa eri palvelun tuottajien tarjoamien palveluiden laadusta, hinnasta, vaikuttavuudesta ja palvelujen tarjoajan henkilöstön osaamisesta.

Talouteen voidaan nopeimmin vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällöllisellä uudistamisella: muuttamalla palvelurakenteita avo- ja kotihoitolähtöisiksi sekä kehittämällä sosiaali- ja terveyspalveluita ihmisten todellisiin tarpeisiin vastaaviksi, kustannustehokkaiksi ja vaikuttaviksi. Kustannussäästöjä saadaan pitkäjänteisellä ja vaikuttavalla työllä, ei niinkään palkkoja leikkaamalla.

Sote-uudistuksen tavoitteena on ollut alusta lähtien parantaa ihmisten hoitoon pääsyä sekä alentaa kustannuksia. Jälkimmäisen tavoitteen merkitys on valmistelun edetessä kasvanut.  Sote-uudistusta tarvitaan, mutta todellisuudessa se vain loiventaa kustannusten nopeaa kasvua. Toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto vaatii onnistuakseen tavoitteissaan suurta keskinäistä luottamusta. Ihmisten on voitava tuntea olevansa samassa veneessä, kuten SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne osuvasti kirjoittaa.

Arto Rautajoki
Yhteiskuntatieteiden tohtori
Seinäjoki