Arto Rautajoki: Suomen talouskasvu on yhä tiukassa

Blogi, Yleinen 09:22

Suomen talouden käänne kasvuun on tiukassa. Vuoden 2016 aikana talous ennusteiden mukaan alkaa hitaasti kasvaa. Ennusteita kuluvalle vuodelle on laskettu 0,5-1 prosentin talouskasvun varaan. Bruttokansantuotteemme kehittyy edelleen tuskallisen hitaasti, eikä vienti ulkomaille vedä toivotulla tavalla. Edessä on välttämättömiä julkisen talouden tasapainotuksia. Siitä huolimatta hallituksen leikkausten painopisteitä tulee voida arvioida kriittisesti, ettei syödä eväitä paremmalta talouskasvulta.

Sipilän hallituksen valmistelussa olevat työelämän pakkolait, leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta, pieni- ja keskituloisiin kipeästi kohdistuvat palkkojen ja sosiaaliturvan heikennykset, voivat yhdessä vähentää kotimaista kysyntää ja heikentää parempaa työllisyyden kehitystä. Rakentavan ja työmarkkinoita kehittävän sopimisen tarve on yhä olemassa. Lisäksi tarvitaan työllisyyttä tukevia, tarkkaan kohdennettuja investointeja.

Vuonna 2015 kotitaloudet pitivät kysynnällään kansantaloutemme rattaita liikkeessä ja työttömyystilastoja siedettävinä. Vetoapu kansantaloudelle tapahtui kuitenkin velan turvin. Kotitaloudet olivat viime vuoden lopussa keskimäärin velkaantuneempia kuin koskaan ennen.

Tänä vuonna monen kotitalouden arjessa taloustilanne on yhä haastavampi. Hallituksen raju ohjelma Suomen talouden kääntämiseksi nousuun lisää toteutuessaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Yhä useampi Suomessa asuva joutuu turvautumaan kuluvana vuonna yhteiskunnan apuun. Heikossa taloustilanteessa työmarkkinatuet kasvavat. Myös julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen korotus vaikuttaa eniten heikompiosaisiin ja paljon palveluja käyttäviin ihmisiin.

Koulutuksen ihannemaassa koulutuskaan ei enää takaa nuorille työpaikkaa. Heikon työllisyystilanteen pitkittyessä oppilaitoksista valmistuvat nuoret eivät kiinnity työmarkkinoille, vaan joutuvat turvautumaan Kelan etuuksiin, kun eivät saa töitä. Työttömyydestä on pelottavan lyhyt matka sairastumiseen ja syrjäytymiseen. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdehäiriöiden kustannukset yhteiskunnalle ovat 8,6 miljardia euroa vuodessa. Eniten kustannuksia syntyy siitä, ettei asiakkaita kyetä kuntouttamaan takaisin työelämään.

Taloudellisesti vaikeina aikoina on taipumusta etsiä perusteita yhteiskunnallisen vastuun palauttamiseksi yksilöille: köyhille, pienituloisille ja työttömille. Haettaessa Suomelle uutta talouskasvun hyvän kehää ja hyvinvointivaltiolle uudenlaista roolia talouden vahvistajana ja tietotalouteen valmentajana, on tärkeää muistaa huolehtia vastuunkannon oikeudenmukaisuudesta. Kaikilla – myös heikompiosaisilla ja pienituloisilla kansalaisilla on oikeus turvattuun arkeen ja hyvinvointiin. Kaikilla ei kuitenkaan ole samoja mahdollisuuksia kantaa siitä itse vastuuta.

Pohjoismainen hyvinvointimallimme on haastettu, vaikka se lukuisten vertailututkimusten mukaan on ollut kustannustehokas, kansalaisia tasa-arvoistava ja yhteiskunnan vakautta ylläpitävä myös heikon taloustilanteen aikana. Miksi porvarihallitus ei arvosta tutkimusta? Miksi tutkimustieto ei ohjaa päätöksentekoa?

Suomen taloudellinen menestys riippuu merkittävästi koulutuksesta, osaamisesta läpi työuran ja tutkimuksesta. Hallituksen leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen tulisi perua, koska ne vaarantavat osaamisen ja kasvun. Miksi koulutus- ja tutkimusrahojen leikkauksilla syödään Suomen talouden pitkän ajan  kilpailukyvyn edellytyksiä? Laadukas koulutus ja tutkimus ovat yhteiskunnan paras investointi tulevaisuuteen.

Arto Rautajoki
yhteiskuntatieteiden tohtori
Seinäjoki