Arto Rautajoki: Vahva peruskivi ja vuotava vesikatto? – Sote etsii uutta suuntaa

Blogi, Yleinen 16:06

Sipilän hallitus toteuttaa vahvan maakuntauudistuksen, mutta sekavan ja epävarmuutta luovan sote-uudistuksen. Ministeri Rehulan (kesk) mukaan sote-palvelujen uudistuessa vuonna 2019, pystyssä ovat vasta peruskivi ja vesikatto (HS 15.10). Hallituksen sotesta ei tule valmista, vaan muutos jatkuu pitkälle tulevaisuuteen.

Sote-uudistuksessa maakunta palvelujen järjestäjänä on vahva peruskivi, mutta vesikatto vuotaa monesta paikasta. Merkittävimpiä näistä ovat kuntien ja yhteistyöalueiden vielä selkeästi hahmottumaton rooli kokonaisuudessa, monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden poliittisten linjausten puuttuminen. Määrittelemättä on myös se, miten resurssit jaetaan palveluntuottajille. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ei voi toteutua täysipainoisesti ennen kuin tietojärjestelmät ja tietosuojalainsäädäntö ovat tulevaan sote- malliin sopivia. Eräs sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija kuvasi nykytilannetta osuvasti ketjukolariksi.

Hallituksen valitsemassa sote-uudistuksen mallissa julkiset ja yksityiset palveluntuottajat tulevat samalle viivalle kilpailemaan asiakkaista markkinoilla. Palvelujen yhtiöittämisvelvoite on kuitenkin kestämätön. Se tekee palvelujärjestelmästä pirstaleisen, vaikeasti ohjattavan ja hallittavan. Malli mahdollistaa kansalaisilta kerättyjen verovarojen kierrättämisen yritysten ja omistajien voittoihin. Tätä emme  hyväksy. Verovarat tulee säilyttää julkisessa palvelujärjestelmässä, ja niillä tulee vahvistaa ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluja.

Valtakunnan tasolla sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuutta ei hallitse enää kukaan. Nykyhallitus jyrää traktorin lailla hyvinvointivaltion rakenteita alas hyvätuloisia ja varakkaita suosivalla politiikalla, jossa pienituloiset yksineläjät, vähävaraiset lapsiperheet, työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat jäävät maksumiehiksi harjoitetulle talous- ja työllisyyspolitiikalle. Nurkan takana hallituksen nykypolitiikalla häämöttää kuntauudistus. Isot ja pienet kunnat ovat kantokyvyltään niin erilaisia, ettei kuntarakenteen uudistamista voi täysin välttää. Tästä hallitus vaikenee.

Hallituksen sote-uudistuksen linjaukset valinnanvapaudesta ja yhtiöittämisestä aiheuttavat kuntien työntekijöille ja kuntalaisille suurta epävarmuutta.  Maakuntiin kuntien sote-palveluista siirtyvälle henkilöstölle ei aluksi tapahdu merkittäviä muutoksia, mutta jo muutaman vuoden sisällä tilanne saattaa muuttua: lähellä kuntalaisia toimivia sairaaloita, terveyskeskuksia ja muuta palvelu- ja toimipisteverkkoa aletaan karsia. Muutos koskettaa laajasti ihmisiä: työpaikat ja palvelut vähenevät tai siirtyvät kauemmaksi.

Kun sote-muutoksen rakentaminen julkisella sektorilla on ollut haastavaa, isot terveysyritykset ovat saaneet valmistautua rauhassa sote- ja maakuntauudistukseen. Kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien rahoittamat yrityskaupat ovat tuottaneet Suomeen lyhyessä ajassa kymmeniä uusia miljonäärejä.  Terveydenhoidossa neljä suurinta yritystä kääri jo viime vuonna yhteensä 1,5 miljardin liikevaihdon. Yksityiset terveysyhtiöt ovat tehneet itsestään helppoja kumppaneita maakunnille laajentamalla palvelujaan myös sosiaalipalveluihin esimerkiksi vanhustenhuollossa ja lastensuojelussa.

Jos julkinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotanto alistetaan kilpailuasetelmaan liian nopeasti yksityisten palvelujen tuottajien kanssa, seurauksena on julkisten palvelujen kysynnän väheneminen, ja sitä seuraava palvelujen rapautuminen. Suuryritykset ja kansainväliset pääomasijoittajat valtaavat  palvelumarkkinat. Hoivayritysten kasvuvauhti yrityskaupoissa on niin hurjaa, että hallituksen pienyrittäjille antama lupaus tuottaa palveluja sotessa ei enää juuri lämmitä.

Hallituksen kaavailema julkisen tuotannon yhtiöittäminen vaatii prosessina pitkän ajan, jos lähtökohtaisesti haluamme varmistua siitä, että julkinen tuotanto on sote-uudistuksen käynnistyessä kilpailukykyinen yksityisten palvelutuottajien kanssa. Sote- ja maakuntauudistuksen nykyinen aikataulu ei tähän riitä.  On  tärkeää, että kiireessä ei tehdä sellaista valuvikaa, jota on jatkossa vaikeaa tai mahdotonta korjata.

Arto Rautajoki
Yhteiskuntatieteiden tohtori
Seinäjoki