Kim Berg: Asenteiden muutos on keskeinen edellytys osatyökykyisten työllistymiselle

Blogi, Yleinen 20:26

Olen työni kautta törmännyt valitettavan usein tilanteisiin, joissa keski-ikäisen työntekijän toimintakyky on laskenut niin että hän ei enää kykene jatkamaan omassa työssään. Usein taustalla on työperäinen tapaturma tai rasitusvamma.

Vaikka varhaisen tuen toimintaohjelman mukaisesti pyritään tukemaan työntekijää työssä jatkamisen mahdollistamiseksi, ei nykypäivänä sairaalasta niin vain löydy hoitotyötä mikä olisi fyysisesti riittävän kevyttä. Pitkä uudelleensijoitusprosessi, särkytilat sekä prosessin johdosta tuleva riittämättömyyden tunne johtavat valitettavan usein myös mielenterveydellisiin ongelmiin.

Kun työntekijälle on jonkin aikaa yritetty löytää uutta työtä, mitä hän voisi fyysisten rajoitteiden vuoksi tehdä, työoloja on pyritty parantamaan ja työn kuormittavuutta laskemaan. Tullaan jossain vaiheessa valitettavasti tilanteeseen missä todetaan, että työnantajalla ei valitettavasti ole enää tarjota työntekijälle työtä organisaatiosta ja aloitetaan irtisanomismenettely. Monesti tässä vaiheessa työntekijä on saattanut anoa jo pidemmän aikaa osa-aikaista työkyvyttömyyseläkettä, jotta kykenisi sen turvin jatkamaan edes osa-aikaisesti työssään eläkeikään asti, mutta anomukset on hylätty.

Suomessa oli vuonna 2011 lähes 260 500 työkyvyttömyyseläkeläistä, joista osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli noin 10 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää joka vuosi noin 25 000 henkilöä. Tavallisimmat syyt osatyökyvyttömyyteen ovat juuri tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveysongelmat. Tilastokeskus arvioi vuonna 2012, että 55 prosentilla Suomessa vakinaisesti asuvista 15−64-vuotiaista on yksi tai useampi pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma ja jopa 18 prosenttia kaikista työikäisistä kokee, että jokin terveysongelma tai toimintarajoite vaikuttaa heidän työmahdollisuuksiinsa.

Vuoden 2017 alusta voimaan tulevan eläkeratkaisun myötä eläkkeelle siirtymisiän odote nousee 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä. On täysin selvää, että eläkeiän mekaaninen nostaminen ei tule yksistään johtamaan eläkekertymän kasvuun, mikäli työhyvinvointiin ei kiinnitetä entistä enemmän huomiota. Eläkeuudistuksen tavoitteiden toteutuminen reaalimaailmassa edellyttää, että työssä jaksamisen tukemisen lisäksi on löydettävä myös keinoja siihen miten osatyökykyiset työntekijät voivat jatkaa työelämässä eläkeikään saakka.

Väestön ikärakenteen muuttuessa, eläkeiän noustessa, työn vaativuuden kasvaessa ja työikäisen väestön määrän kääntyessä hetkellisesti laskuun, nousee osatyökykyisten korkea työllisyysaste erittäin tärkeäksi kysymykseksi. On esimerkiksi arvioitu, että työeläkettä työkyvyttömyyseläkkeenä saavista vailla työtä olevista työhön halukkaita olisi yli 30 000. Tämä merkittävä työvoimapotentiaali jää tällä hetkellä hyödyntämättä.

Osatyökykyisten työllistymisesteiden purkaminen ja kannusteiden luominen on tärkeää perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen etuusperiaatteita tulisi muuttaa siten, että palkkatyön vastaanottaminen ei millään palkkatasolla alentaisi työkyvyttömyyseläkkeellä olevan käteen jääviä tuloja. Myös asenteiden muutos on erittäin keskeinen edellytys osatyökykyisten paremmalle työllistymiselle tulevaisuudessa.

Kim Berg
Pääluottamusmies
Eduskuntavaaliehdokas (SDP)
Vaasa