Joanna Silver: Tekijöidensä näköinen hallitusohjelma

Blogi, Yleinen 09:04

Niin monta on mielipidettä ja tulkintaa kun on kansalaistakin. Ei niin paljon huonoa, ettei jotain hyvääkin jne.

Mielipiteen ja tulkinnan voi ajatella poliittisesti, peilaten työtään, vapaa-aikaa, henkilökohtaista elämäänsä, valtiota, kuntaa ja onhan näitä. Vaikka itse yritän peilata suurempaa osaa ajatellen, väkisinkin ajatus on myös henkilökohtainen. Miten minun ja meidän perheen käy, millaisen huomisen lapseni saavat? Kuinka kaikille läheisilleni vauvasta ikäihmisiin käy?

Tiedätte varmasti jokainen sen tunteen kun menee aivan lukkoon. Ei vaan saa sanaa suustaan. Nyt olen saanut paljon palautetta siitä, että kansa on niin äimistynyt, ettei osaa pitää puoliaan ja vaatia oikeuksiaan. En kyllä yhtään ihmettele. Haluaisin päästä näiden hienojen miljonäärien päähän ja tutkia, mitä siellä liikkuu. Nukkuvatko he yönsä rauhassa uhkailtuaan ja kiristettyään kansaa? Ovatko heidän äidit ylpeitä?

Hallitus haluaa minun tekevän 100 tuntia enemmän töitä vuodessa, ilman korvausta. Työnantajani juuri päätti ottaa työajastani pois 40 %, koska töitä ei ole, miten ihmeessä niitä on hallituksen osoittaman 100 tunnin verran enemmän? Menisinkö työpaikalleni pyörittelemään sormiani, vai ihan vaan seurustelemaan tai kuluttamaan muiden tehokasta työaikaa?

Älä valita, älä inise, nyt on oikea suunta! Olen kuullut monesta suusta. On hyvä huudella kun valtio on jo kouluttanut nämä ihmiset, toiset useampaankin ammattiin. Valtio on huolehtinut vauvasta lähtien, tukenut ja hoitanut ja nyt on oikeus sanoa sen olevan väärin! Ihmiset, jotka ovat tehneet kovan työn nostaakseen oman elintasonsa lähtökohdistaan tai toiset ovat saaneet uuden elintason avioliiton kautta. He ovat unohtaneet ja se on surullista. Hämmästelen miten nämä kaksi uutta hallituspuoluetta ovat unohtaneet oman oppositioaikansa. Lapsilisän leikkaus 8 € on tässä kohtaa melko pientä.

Nyt on tekemisen meininki, josta minä en ole ylpeä, lähinnä huolestunut ja äärimmäisen pettynyt. Luotin keskustaan ja luotin Sipilään. Virhe!

On toki totta, että on annettava työrauha. Toivon, ettei kaikki leikkauksista ole negatiivisia vaan sitä kautta eri toiminnat ja organisaatiot oikeasti kehittyvät ja järkeistyvät. Kun puhutaan leikkauksista, tietysti ensin kavahdetaan. Niin tein minäkin, enkä kelkkaani käännä ennen kuin pääsen itse näkemään ja toteamaan leikkausten tuovan jotain hyvää ja positiivista.

Pahaa pelkään, että hallituksen kaavailemat säästöt lapsilta, eivät tuo säästöjä vaan tuovat kustannuksia hurjasti lisää. 1990-luvun lama on tästä hyvä esimerkki, mutta historia haluaa toistaa itseään. Vai onko se historia itse, vaan historiaa tekevät ihmiset? Ne ihmiset, joita 1990-luvun laman leikkaukset koski äitinä, isänä, opiskelijana, lapsena jne, he ovat valmiita tekemään sen taas. Kostoksiko?

Hei siskot ja veljet! Nyt on taas aika olla yhdessä rintamassa ja puolustaa heitä, joita meidän kuuluukin.

Joanna Silver
Seinäjoki