Jutta Urpilainen: Eriarvoisuus on pahin turvallisuusuhka

Blogi, Yleinen 15:22

Tällä viikolla on koolla Maailman talousfoorumi, joka keskustelee meitä uhkaavista riskeistä. Foorumin yhteydessä julkaistu Oxfam-järjestön raportti toi jälleen keskusteluun maailmanlaajuisen eriarvoisuuden. Sen mukaan vain 62 yksittäistä ihmistä omistaa saman kuin puolet koko maapallon väestöstä. Näiden 62 henkilön tulot ovat viimeisen viiden vuoden aikana kasvaneet 44%, kun taas köyhimpien tulot ovat nousseet alle kolmen dollarin vuosivauhtia jo neljännesvuosisadan ajan. Maailmantalous on kasvanut kovaa vauhtia ja äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrää ollaan saatu vähennettyä muun muassa vuosituhattavoitteiden ansiosta mutta samalla kuitenkin eriarvoisuus on kasvanut.

Myös Suomessa on viime viikkoina kansalaiskeskustelua leimannut huoli Suomen ja Euroopan turvallisuustilanteesta. Turvapaikanhakijoiden määrän nopeaan kasvuun ei ollut kukaan osannut varautua. Vastaanottokeskustoiminta on vaatinut uusia viranomaisresursseja, eivätkä maahanmuuttajiin kohdistuvat rasistiset hyökkäykset ole helpottaneet esimerkiksi poliisin työtä.

Rikollisuudesta ja maahanmuuttopolitiikasta käytävä tosiasioihin perustuva keskustelu on välttämätöntä ongelmien ratkomiseksi. Suomessa vakavien rikosten määrä on pääasiassa ollut vähenemään päin vuoden 2011 jälkeen. Vuoden 2015 syyskuuhun mennessä poliisin tietoon oli tullut vuodelta kaikkiaan 311 900 rikosta, mikä on 2,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Turvallisuuden tai turvattomuuden tunne ei kuitenkaan välttämättä perustu rationaalisiin seikkoihin, eikä sen merkitystä pidä vähätellä. Yksikin pahoinpitely-, seksuaalirikos, tai tappouhkaustapaus on liikaa. Rikosten kokonaiskontrolli on ankaroitunut 2000-luvulla ja asenneilmapiiri tiukentunut. Yhä enemmän tulisikin kiinnittää huomiota myös uhrin asemaan ja rikollisuuden syihin.

Suurin syy rikollisuudelle on eriarvoisuus. Periytyvä huono-osaisuus, köyhyys tai syrjäytyminen yhteiskunnasta ovat riskitekijöitä niin kantasuomalaiselle kuin maahanmuuttajallekin. Turvallisuuskeskustelun lisäksi tarvitaankin puhetta kotouttamisesta, työstä ja koulutuksesta. Useiden tutkimusten mukaan rikollisuus on vähäisempää tasa-arvoisemmissa yhteiskunnissa, joissa tuloerot ovat pienempiä.

Suomeen tulevat turvapaikanhakijat ovat pääasiassa nuoria ja työikäisiä, useat ovat koulutettuja ja halukkaita pääsemään koulutustaan vastaavaan työhön. Työnteko-oikeutta he joutuvat kuitenkin odottamaan jopa 6 kuukautta. Puolen vuoden työttömyys ei edistä kotiutumista ja integroitumista yhteiskuntaan.

Rikollisuus on monisyinen, kaikkia väestöryhmiä koskeva ilmiö, jonka torjuminen hyödyttää kaikkia yhteiskunnan jäseniä. Pelkkä valvonta ei kuitenkaan riitä, vaan ainoa toimivaksi havaittu lääke on yhdenvertaisuus. Suomella on Pohjoismaisena hyvinvointivaltiona kaikki edellytykset toimivalle kotouttamispolitiikalle, kunhan populismi ja ennakkoluulot jätetään pois.

Jutta Urpilainen
kansanedustaja
Kokkola