Marjatta Vehkaoja: SOTE-uudistus vietävä nopeasti päätökseen

Blogi, Yleinen 12:41

SOTE-uudistuksen kanssa on vatuloitu ainakin 10 vuotta. Lusikkansa soppaan ovat laittaneet kaikki puolueet vuorollaan ollessaan hallitusvastuussa. On jälkiviisautta vaatia nyt parlamentaarisen komitean perustamista. Komitea olisi tietysti pitänyt nimittää heti askareen alkumetreillä. Vikaa on yritetty matkan varrella korjata eli olihan tuollainen parlamentaarinen työryhmä muutama vuosi sitten koolla.

Mielestäni SOTE on vietävä maaliin nopeasti. Aikaa ei ole enää hukattavaksi. Keskussairaaloiden kilpavarustelu on jatkunut jo pitkään. Se saattaa tulla kalliiksi veronmaksajille. Näin on tapahtunut vaikka kaikki osapuolet ovat tienneet, että erikoissairaanhoidon keskittäminen tulee jatkumaan.

Pyrkimykset keskittää erikoissairaanhoitoa yhä lisää on vanha asia. Kun tulin vuonna 1972 terveyshallinnon palvelukseen aluesairaalat olivat merkittäviä toimijoita.  Ne on pääosin hallinnollisesti fuusioitu keskussairaaloihin. Ajan myötä vaativampaa erikoissairaanhoitoa on keskitetty keskussairaaloihin. Psykiatrisella puolella oli tiheä B-mielisairaaloiden verkosto, mitä ei ole enää lainkaan olemassa.

Näin on tapahtunut ennen kaikkea lääketieteen teknologian,  lääkehoidon ja digitaalisten palvelujen kehityksen ansiosta. Hoitoajat erikoissairaanhoidossa ovat lyhentyneet eikä vuodepaikkoja tarvita enää entistä määrää.  Näin on tapahtunut myös siksi, että koulutetun henkilökunnan saannissa on vaikeuksia. Lääkäripula esim. Vaasan keskussairaalassa on jatkunut pitkään ja on maan keskussairaaloista pahin. Näin on jouduttu turvautuman keikkalääkäreihin.

Hälytyskeskukset toimivat tehokkaasti. Ensihoitoa on kehitetty valtavasti; ambulanssit ovat kuin pieniä sairaaloita ja ovat de facto lyhentäneet matkaa riittävän hoidon piiriin akuuteissa tapauksissa. Toimiessaan tiiviissä konsultointisuhteessa erikoissairaanhoitoon ne pystyvät toteuttamaan nopeita ratkaisuja.

*                    *                    *                    *

SOTE-uudistuksessa poliittiset intohimot ovat avoimesti kukkineet ja valtapuolueidenkin mielipiteet ajan myötä vaihdelleet. Uudistus kattaa erittäin laajoja asiakokonaisuuksia. Yhtä aikaa ovat pöydällä niin hallintorakenteet kuin toiminnalliset uudistukset. Väkisin.

Mitä enemmän painotetaan ihmisten yhdenvertaista pääsyä palvelujen piiriin ja toiminnan tehokkuutta, sitä hyväksyttävämpää on hallinnon keskittäminen. Loppupeleissä valtio olisi ainut taso, jolla tämä voi toteutua täydellisesti;  lainsäädännön ja muun toiminnan ohjauksen (ml. rahoituksen) kautta. Varteenotettavista vaihtoehdoista lähimmäksi tätä mallia olisi päästy luovuttamalla SOTE:n järjestämisvastuu käytännössä nykyisten yliopistollisten keskussairaaloiden hallinnon vastuulle.

Hallituksen valitsemaa maakuntamallia ovat monet asiantuntijat pitäneet liian ”tiheänä” hallintoratkaisuna. Asiaa ei juuri muuta, että aikomus on luoda sekamalli, jossa vain 12 maakuntaa saa laajan ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon päivystyksen. On erikoista, että pelin tässä vaiheessa pidetään elossa vielä kolmattakin hallintomallia, Helsingin seudulle.

Kuusi maakuntaa joutuisivat siis turvautumaan naapurimaakuntien apuun. Ehdotus totta kai tyrmistyttää meillä Vaasaa ja Kokkolaa, jotka jäisivät em. päivystystä vaille. Päätöksentekokuvioista näiden kuuden maakunnan osalta on tulossa ehdotuksen myötä melko monimutkainen prosessi. Se on tietenkin pienempi kysymys kuin se, mitä ratkaisu mahtaa vaikuttaa palvelujen saantiin.

Kun katsotaan Suomen karttaa huomataan, että kolme laajan päivystyksen yliopistollista keskussairaalaa sijaitsevat rannikolla. Potilaaksiottoaluetta ei näissä tapauksissa voi piirtää tehokkaasti harpilla koska puolet alueesta on merta. Jotta palveluille taattaisiin kohtuullinen maantieteellinen kattavuus koko maassa on laajan päivystyksen sairaaloita oltava riittävästi myös sisämaassa. Matka-aikaa – ei pelkkiä kilometrejä – mitattaessa 100 km Pohjanmaalla saattaa sujua samassa ajassa kuin 50 km ruuhka-Suomessa.

*                    *                    *                    *

Vaasan osalta päivystyssairaalakeskustelua on käyty kielikortti edellä. Se on ymmärrettävää koska tukeutuminen Seinäjoen keskussairaalan palveluihin koetaan tuplamenetyksenä: statuksen menetyksenä ja ruotsinkielisten palvelujen heikentymisenä. Vaasan ja Seinäjoen sairaanhoitopiirit ovat toteuttaneet monenlaista työnjakoa vuosien kuluessa. Monissa keskusteluissa poliitikkona mukana olleena on usein kuulostanut siltä kuin näillä toimijoilla olisi hyvinkin nihkeät suhteet, ehkä keskinäistä luottamuspulaa.

Minun mielestäni nämä ratkaisut pitäisi tehdä hoito edellä. Näin ei ole aina ollut. On tärkeää palata Vaasan sairaanhoitopiirin joitakin vuosia sitten tekemään ratkaisuun ns. ERVA-kysymyksessä.  Koska sairaanhoitopiiri ajoi ratkaisua kielikysymys edellä, se halusi vaihtaa Tampereen yliopistollisen keskussairaalan Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Maantieteellä ei ollut mitään väliä eikä liikenneyhteyksillä. Potilaille ja heidän omaisilleen tarjottiin nyt ratkaisua, jossa Tampereen juna-asema ohitetaan ja matkaa jatketaan vielä 1,5 tuntia!

Em. strategia valittiin ilmeisimmin sen varmistamiseksi, että Vaasa hyötyisi ratkaisusta tiedossa olevissa erikoissairaanhoidon uudelleen järjestelyissä. Ajateltiin jo lähtökohtaisesti, että mahdollisimman kaukana Turusta sijaitsevana sairaalana voidaan saada erikoisasema tämän ERVA:n sisällä myös tulevaisuudessa. Tampere-vaihtoehdossa ei uskottu pärjättävän Seinäjoelle. Edellä mainittu mielessä pitäen ei kannattaisi pitää paljon meteliä ainakaan siitä, että Seinäjoki on kaukana Vaasasta.

Suomen perustuslaki turvaa kaikille oikeuden käyttää omaa kieltään – suomea tai ruotsia – tuomioistuimissa ja muussa viranomaisessa ja saada toimituskirjansa omalla kielellään.  Olisivatko ruotsinkieliset palvelut uhattuna jos Seinäjoesta tulisi laajan ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon päivystyspiste Vaasan sijaan? Mihin tämä väite perustuu?

Lähtökohta ruotsin osaamiseen kaikkialla Suomessa on hyvä sillä jokainen on käynyt kouluaikanaan läpi vähintään pakkoruotsin. Lääkärin tutkintoon ja moniin muihinkin tutkintoihin sisältyy pakollinen ruotsinkielen koe. Tämä kaikki on turhaa jos palvelun kielellinen taso ei sitten kelpaakaan. Perustuslaki ei edellytä täydellistä molempien kotimaisten kielen hallintaa. Halutaan myös tarkoituksella unohtaa, että työntekijät takuulla kehittävät kielitaitoaan kuten muitakin taitojaan kun työympäristö sitä edellyttää. Asenne ratkaisee.

Vaasan sairaanhoitopiiri on kaksikielinen, pääkielenä ruotsi. Puolustaakseen ymmärrettävää vaatimustaan sairaanhoitopiiri on nyt ottanut pelastusrenkaakseen Närpiön murteen. Kolmivuorotyössä toimittaessa ei aina löydy sitä Närpiön murretta osaavaa nytkään. Sairaala joutuu käyttämään paljon keikkatyöntekijöitä. Joskus sellaisiakin, joiden sekä suomen- että ruotsinkielentaito on riittämätön kommunikointiin potilaan kanssa. Maahanmuuttajia on yhä enemmän. Vaasassakin puhutaan lähemmäs sataa kieltä. Kun puhutaan hätätapauksista, toimenpiteistä on kyettävä suoriutumaan välittömästi vaikka potilas ei pystyisi kommunikoimaan tajuttomuuden tai esim. kuuromykkyyden vuoksi.

On selviö, että jos Seinäjoen keskussairaala saa laajan päivystyksen sen on käytännön syistä tärkeää rekrytoida hyvin ruotsia osaavia, myös äidinkieleltään ruotsia puhuvia. Tulkkaustarpeen lisääntymiseen on tietenkin varauduttava jos kielipalvelu ei hoidu muutoin.

Päivystyskeskustelua tulisi mielestäni kohtuullistaa. Tulisi muistaa, että laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskittäminen ei lopeta muuta päivystystä.  Tulisi myös muistaa, että uudella ratkaisulla on myös tarkoitus parantaa palvelun laatua henkeä uhkaavissa tilanteissa.

*                    *                    *                    *

SOTE-keskustelu näyttää keskittyvän em. päivystyskysymykseen. Näin ollen se uhkaa peittää alleen uudistuksen kaikki muut alat. Niin kuin tässäkin tekstissä on käynyt. SOTE-aiheesta on syytä jatkaa keskustelua ja nostaa paremmin esille mm. palveluketjut, sosiaalipalvelut ja SOTE-palvelujen suhde peruskuntien opetus-ja hyvinvointipalveluihin.

Marjatta Vehkaoja
Vaasa