Martti Suomi: Hallituksesta ei löydy työväenpuolueita

Blogi, Yleinen 09:12

Työelämässä olevien kansalaisten odotukset ovat luonnollisesti työelämän etuuksien parannuksia odottavat. Miten on sitten käytännössä käynyt. Työntekijä on asetettu valtiomme takuumieheksi, joka luovuttaa oikeuksiaan uhan edessä tai vain säädöksien heikennyksillä. Kun maan hallituksen yhteiskuntatakuu ei ottanut toimiakseen, hallituskeksi kilpailukykysopimuksen. Sopimus on normaalisti kahden sopijapuolen sopimus jossa yleensä molemmat hyötyvät. Keksityssä kilpailukykysopimuksessa ei ollutkaan kyse kahden osapuolen sopimuksesta vaan siitä, että ellei työntekijäosapuoli tee sopimusta niin heikennyksiä tulee yksipuolisesti lisää.

Työmarkkinajärjestöille esitettiin vastuullisesti tehtäväksi vuosittainen työajan lyhennys. Kyse oli sopimuksesta, jossa työntekijä sitoutuu tekemään vuoden aikana työehtosopimuksessa mainittua tuntimäärää enemmän työtunteja palkkaa siitä saamatta. Työntekijä saa kyllä entisen palkkansa mutta tekee sen eteen suuremman tuntimäärän. Tämä tarkoittaa työntekijän tekevän jokaista tuntia kohden pienempää tuntipalkkaa. Tuntimäärän (palkattomien) lisäys kaikille työtekijöille tarkoittaa myös kaikista pienipalkkaisimmalle pienempää tuntipalkkaa. Onko maan hallitus mahdollisesti edes tietoinen pienimpipalkkaisten (alle 10 euron) tuntipalkan suuruudesta millä työntekijän täytyy tulla toimeen? Työmarkkinoilla työaika on jo entuudestaan todettu ongelmalliseksi koska usein työntekijä tekee piilotunteja joista ei palkkaa ole maksettu, mm. työntekoa ennen työvuoron alkua, työvuoron jälkeen tehtävä työ, lepoaikana tehtävä työ yms.

Työsopimuslakiin tehtiin muutos koeajan pidentämisestä työsuhteen aloittamisen helpottamiseksi. Koeaikaa pidennettiin neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Työntekijällä ei täten ole työsuhteen alussa kuuden kuukauden aikana ollenkaan työsuhdeturvaa. Työsuhteen aikana yleisesti on se sääntö, että työsuhde ei saa päättyä perusteettomasti eikä epäasiallisella syyllä. Tällä lainkohdan muutoksella työntekijälle tuotiin kaksi kuukautta lisää aikaa jona aikana työsuhdeturvaa ei ole ollenkaan. On sellaisia työaloja, joissa työsuhde on kausityötä jossa normaalisti työsuhde ei kestä tätä kuuden kuukauden aikaa. Kausityössä työntekijöillä ei siis ole ollenkaan työsuhdeturvaa.

Auttaako koeajan pidennys työsuhteiden lisääntymiseksi, joka tarkoitus säädösmuutoksella oli, on täysin avoin. Hallituksen päätöksellä tehtiin työsuhteen alkamiseen myös perustemuutos. Pitkäaikaistyötekijälle voidaan tehdä määräaikainen työsopimus (”työllistämissopimus”) siten että sopimus tehdään ilman perustetta. Pitkäaikaistyöntekijän ongelmallinen työttömyysaika voisi siis muuttua perusteettomaksi (ilman mitään työsuhteen jatko-oikeutta) työsopimukseksi. Vaikka työnantajalla olisi tarve pysyvään työsuhteeseen, työnantaja voi nyt käyttää pitkäaikaistyötontä täysin perusteettomalla työsopimuksella. Tavallisissakin työsopimuksissa sattuu ja tapahtuu monenlaisia työsopimuksien päättämisiä. Jos työsuhde on päätetty lain määräyksien vastaisesti, työntekijä voi vaatia työsuhteen perusteetonta päättämistä korvattavaksi. Kun työnantaja tietää työntekijällä olevan laissa olevan säännön laillisista ja laittomista päättämisistä, työnantaja ei tavallisesti päätä työsopimusta lain vastaisesti, koska siitä tulee korvausvastuu. Työntekijällä on siis pidemmissä työsuhteissa niinkutsuttu työsuhdeturva.

Kaikki maan hallituksessa olevat kolma puoluetta ovat nyt osoittaneet työsuhdeturvan heikentämistoimella olevansa aivan muuta kuin työväenpuolueita.

Martti Suomi
Mustasaaren Sosialidemokraatit ry
puheenjohtaja
Mustasaari