Martti Suomi: Onko työntekijän asemaan tulossa parannuksia?

Blogi, Yleinen 10:34

Takavuosina oikeudenkäyntiasiamies valmisteli työntekijän asiassa puolustuksen puheenvuoroa ja mietti perusteluja. Hän perusteli puolustusta sillä, että oikeus oli muutama kymmenen vuotta sitten päättänyt samantapaisen asian työntekijän eduksi. Ja ei kai oikeudellinen tila ole huonomaksi voinut muuttua, kun kehitys on luonnollisesti kulkenut eteenpäin. Vai ovatko työntekijän työsuhteen ehdot ajanjuoksussa parantumassa?

Nykyisten kansanedustajien suusta on alkanut kuulumaan kummia. Yksi kansanedustaja toistaa useamman kerran, että työehtosopimuksen yleissitovuus pitäisi poistaa. Pyrkimys on siis työehtojen heikentäminen. Jokainen työntekijä olisi täten oman onnensa varassa. Tällä esityksellä ja pyrkimyksellä työsuhteen ehtoja ei hienosäädettäisi vähän huonommaksi vaan ehtojen huononnus olisi kertaheitolla reippaasti toteutettu. Onneksi tällaisella esityksellä ei ole suurta kannatusta eikä sellaista vielä onneksi ole näköpiirissä ja hyvä niin. Työsuhteiden ehdot voivat siis yleisesti kehittyä myös huonompaan suuntaan.

Työsuhteen muissa yksityiskohdissa yleinen poliittinen suunta on nyt kyllä nähtävissä. Työntekijän aseman väitetään olevan liian vahva ja useisiin työehtoihin maan hallituksen toimesta esitetään heikennyksiä. Heikennyksien ydin on nyt kohdistunut työsuhdeturvaan. Heikennyksien tekijät väittävät, että työntekijää ei voi millään irtisanoa, kun työsuhde on alkanut. Perustelu heikennykseen on tältä osin outo. Työsopimuslaissa on ollut koeaika, jonka kuluessa työsuhteen on voinut purkaa (siis päättää heti päättymään) ilman ennakkovaroitusta. Lain mukaan koeaika on voinut olla neljä kuukautta. Sesonkitöissä työsuhteet eivät tätä neljää kuukautta pidempiä ole olleetkaan. Kaikilla näillä työntekijöillä ei siis ole ollut työsuhdeturvaa ollenkaan.

Koeaikaisen työsuhteen purku on myös erikoinen työsuhteen päättämisen perustelujen osalta. Koeaikapurkujen kohdalla työntekijät yllättyvät aina uudestaan ja uudestaan kun lailliseksi purkuperusteeksi ilmoitetaan ”koeaika”. Käytännössä työsuhteen (neljän kuukauden aikana) purkuperustetta ei ollenkaan anneta.

Koeajan pituutta ehdotetaan nyt pidennettäväksi neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Lisäksi ollaan tekemässä muutosta koeajalle ottamisperusteeseen. Pitkäaikaistyötöntä esitetään mahdolliseksi ottaa koeaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä, vaikka työsopimuslaissa työsuhteen peruste on muutoin pitänyt sanoa.

Työsuhteen heikennyslistalla suunnitelmissa ovat olleet myös ns. pekkaspäivät ja lomaltapaluurahat. Pisimpiin vuosilomiin on myös esitetty hallituksen toimesta leikkausta. Missä viipyvät työsuhde-ehtojen parannukset? Maan nykyisen hallituksen taholta työsuhteen ehtoja ei paranneta.

Työsuhteiden ehdot muuttuvat ajan oloon vaikka lainsäädäntöä ei muutettaisikaan. Lainsäädännön muutosta on tavallisesti tarvittukin uusien uhkien torjumiseksi. Yksi tällainen uusi ongelma työsuhteissa on ns. nollatyösopimukset. Työmarkkinoilla on keksitty varata (sitouttaa) työntekijä työsuhteeseen vaikka työtä ei olisikaan. Tämän epäkohdan korjaamiseksi on tehty nimenkeräys kansalaisaloitteena eduskunnan käsiteltäväksi, että nollatyösopimukset kiellettäisiin.

Työsuhde-ehtojen parannuksiakin tarvittaisiin.

Martti Suomi
Mustasaari