Martti Suomi: Työntekijät kauppatavaraksi yhtiöittämisellä

Blogi, Yleinen 10:43

Maan hallitus kaavailee sote-järjestelyä toteutettavaksi yhtiöittämisellä. Perusteeksi kerrotaan EU:n vaativan sitä. Perusteluksi kerrottiin myös, että jos kyseessä on toimi, jota voidaan kilpailuttaa, niin silloin yhtiöittäminen täytyy toteuttaa. Keskustelua on sittemmin käyty toteutuksen hinnasta käyttäjälle, siis sille sairaalle kansalaiselle. Edullinen palveluhinta ja valtion suunnittelema miljardiluokan säästö tulisi tämän suunnitelman mukaan kuulemma käymään toteen.

Mitä se sitten vaikuttaisi palvelun toteuttajalle, henkilöstölle? Ministeri Orpo kertoi uutisissa, ettei työntekijät menetä työpaikkaansa. Onko näin? Ilmeisesti ei. Olemassa olevan työsopimuslain mukaan työntekijää ei voikaan irtisanoa liikkeenluovutuksen perusteella. Mutta sen jälkeen, kun sairaanhoito on siirretty suurliikkeenluovutuksella kunnilta sote-maakuntiin, niin sitten voidaan uuden yhtiön toimesta rationalisoida, keskittää yms. hakea säästöjä. Perusteluksi yhtiössä kerrotaan tämän toiminnan (säästöjen hakeminen) olevan luonnollista koska yhtiöt hakevat heille normaalisti maksimaalista tuottoa.

Yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut ovat täten ns. ovella. Suomalaisen työntekijän irtisanomissuoja ei ole kovin hyvä kansainvälisessä vertailussa. Kunnan työsuhteessa ”leipää” eli työsopimusturvaa on pidetty pitkänä ja kapeana mutta ennen kaikkea suhteellisen turvallisena. Vuosia kestänyt työsuhdeturva on täten poissa. Tai onko työsuhdeturva kunnan työntekijällä ollutkaan vahvempi, koska uutisissa on kuulunut kunnissa tapahtuvista yt-neuvotteluista ja siten niissäkin työvoimaa on vähennetty.

Hyväksi asiaksi nimetyllä sote -”uudistuksella” on hyvä tavoite saattaa kaikki kansalaiset samanarvoiseen asemaan terveydenhoitopalvelujen saannin suhteen. Samalla on tavoitteena säästää isänmaamme rahoja useita miljardeja, siis tuhansia miljoonia euroja. Säästöjen toteutuminen on kuitenkin useaan otteeseen todettu hyvin epäselvien saatavien joukkoon. Tai käykö niin, että kustannukset vain vähän kasvavat? Aika näyttää.

Jos säästöihin mennään periaatteella millä hyvänsä, niin säästökohteet ovat ilmeisimmin terveydenhoidon ammattityöntekijät. Tai toteutuuko terveyspalvelujen saanti kaikille kansalaisille helpommin kuin nyt? Vai mennäänkö säästöt edellä ja palvelut sitten sillä henkilökunnalla mitä sattuu jäljelle jäämään? Miten voidaan mitata kansalaisten saavan parempaa palvelua ja miten katsotaan lääkärien tavoitettavuus verrattuna aikaisempaan järjestelmään? Päivystävien sairaaloiden vähentämistä kun suunnitellaan jo nyt.

Yhtiömuotoiseen toimintatapaan tavallisesti kuuluu henkilöstön kustannuksien spekulaatiot ja silloin tällöin toteutettava yt-neuvottelu ja sitten työvoiman irtisanominen. Siten kannattavassakin yrityksessä työvoimaa vähennetään ja työntekijä on täten kauppatavaraa.

Vuosia sitten muistuu mieleen yksi seminaari, jossa käsiteltiin työsuhdeturvaa. Esille nostettiin kunnan ja valtion työssä arvioitu parempi työsuhdeturva. Kunta-alan ammattiliiton edustaja teki mielestäni hyvän kysymyksen, että ”mitä pahaa me olemme tehneet, jos olemme vaikuttaneet työsuhdeturvan parantamiseen”?

Martti Suomi
eläkkeensaaja
aik. ammattiliiton toimisija
Mustasaaren Sosialidemokraatit ry puheenjohtaja
Mustasaari