Miapetra Kumpula-Natri: Caruna maksoi naurettavan vähän veroja – näin porsaanreiät tukitaan

Blogi, Yleinen 11:11

Viime päivinä Suomessa on kovasti puhuttanut sähkönsiirtoyhtiö Caruna. Asia on tuttu monille eteläpohjalaisille ja muutamille pohjalaiskuntien asukkaille, jotka ovat sivusta seuranneet kotiin tulevan sähköverkkoyhtiön vaihtumista Fortumista Carunaksi ja nyt lähes 30 prosentin kertanostoa sähkönjakeluhinnoissa. Taustasyissä kuohuttaa se, että Caruna harrastaa aggressiivista verosuunnittelua. Se tarkoittaa sitä, että yhtiö on käyttänyt hyväkseen eri maiden verojärjestelmien porsaanreikiä ja välttynyt siten veroilta. Se ei ole laitonta – vielä – mutta häikäilemätöntä se on.

Verosuunnittelun takia Caruna maksoi esimerkiksi vuonna 2014 Suomeen yhteisöveroa vain 1,6 prosenttia liikevaihdostaan – naurettavan vähän verrattuna vaikkapa muihin paikallisiin suomalaisomisteisiin verkkoyhtiöihin, jotka yleensä maksavat yhteisöveroa yli 20 prosenttia.

Miten Caruna toimii ja mitä EU voisi tehdä, jotta tällainen ei enää onnistuisi?

Monikansalliset yritykset voivat käyttää konsernin sisäisiä lainoja verojen pienentämiseksi. Alankomainen holding-yhtiö antoi vuonna 2013 Carunalle noin miljardin euron lainan. Caruna maksaa holding-yhtiölle lainan korkoja joka vuosi. Rahaa siis siirrellään monikansallisen konsernin sisällä yhtiöltä toiselle.

Caruna saa vähentää lainojen korot verotettavasta tulostaan. Näin Carunan voitot näyttävät pienemmiltä ja se saa hilattua veroprosenttiaan alaspäin. Caruna maksaa korkoja holding-yhtiölle Alankomaihin. Alankomaissa verot lasketaan eri tavalla, ja konserni maksaa voitoista vähemmän veroja Alankomaissa kuin Suomessa.

Näin siis
1. Rahat on siirretty Suomesta Alankomaihin
2. Niistä on maksettu Alankomaissa vähemmän veroa kuin niistä olisi maksettu Suomessa
3. Vaikka voitot on tehty Suomessa, verotulot saa Alankomaiden valtio, ei Suomen valtio

Tämä on yleisin tapa, jolla EU:ssa toimivat suuryritykset välttelevät veroja.
EU:ssa on nyt havahduttu siihen, että aggressiivisen verosuunnittelun yleisimmät muodot on kitkettävä. Näitä epäterveitä verovälttelyn muotoja ovat siirtohinnoittelun väärinkäyttö, vähennysten sijoittaminen korkean verotuksen maihin sekä lainoina otettujen varojen siirtäminen läpikulkuyhtiöiden kautta.

EU:ssa ei tällä hetkellä ole yhteistä linjaa siitä, miten suuryritysten konsernin sisäisiin lainoihin perustuva verosuunnittelu voitaisiin estää.  Tämä ei ole jäänyt monikansallisilta suuryrityksiltä huomaamatta, ja ne hyödyntävätkin siirtohinnoittelukäytäntöjen epäyhtenäisyyttä.

Komissio esitti viime viikolla toimenpidepakettia aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi. Johtoajatus on, että verot pitäisi maksaa siinä valtiossa, jossa yritys harjoittaa liiketoimintaa. Caruna maksaisi tuloistaan verot Suomeen ja alankomaalainen holding-yhtiö Alankomaihin.

Komission ehdottamien säännösten myötä konserninsisäisestä lainajärjestelystä ei olisi enää yhtä paljon hyötyä ja verosuunnittelusta tulisi vähemmän houkuttelevaa. Ennen kuin komission ehdotukset voidaan saattaa voimaan, Euroopan parlamentin sekä jokaisen jäsenmaan on hyväksyttävä ne. Tämä on hyvä alku, mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan. Caruna voisi yhä vähentää verotuksessa osan korkomenoista – mutta ainakin  pienemmän osan kuin nyt.

Tehokkain tapa puuttua siirtohinnoittelun väärinkäyttöön EU:n tasolla on se, että maat muuttaisivat yritysverolainsäädäntöään niin, että yrityksen verotettava tulo määräytyisi kaikissa jäsenmaissa samojen säännösten mukaisesti. Tällä viikolla parlamentin täysistunnossa käytiin talouskomissaari Pierre Moscovicin kanssa keskustelu juuri tästä yhteisen yhtiöveropohjan käyttöönotosta. Siitä odotamme komission esitystä myöhemmin tänä vuonna. Silloin kansallisten järjestelmien eroja voisi paremmin vertailla ja ehkä vähemmän hyödyntää aggressiivisessa verosuunnittelussa.

Euroopan parlamentissa on jo löytynyt enemmistön kanta siihen, että verot tulee maksaa siihen maahan, missä tulo muodostuu! Veroasioissa tarvitaan jäsenmaiden yksimielisyys. Ei senkään pitäisi olla mahdotonta, onhan vuosien väännön jälkeen onnistuttu saamaan kaikki EU-maat mukaan automaattisten verotietojen järjestelmään. Se alkaa ensi vuonna tämän vuoden verotietojen osalta.

Suomen hallituksen suusta kuuluneet kommentit veronkierrosta ovat passiivimuodossa – EU:ssa on ollut esillä, EU:ssa puhutaan… Toivoisin aktiivista otetta, että valtiovarainministerimme kertoisi ajavansa veronkierron estäviä aloitteita ja toimivansa kaikella energiallaan tälläistä kieroutunutta tilannetta vastaan. Me S&D ryhmässä toimimme täysillä omalta osaltamme!

Terveisin Strasbourgin istuntoviikolta,

Miapetra Kumpula-Natri
europarlamentaarikko
Vaasa