Miapetra Kumpula-Natri: Naisten oikeudet, vääristelyt ja päivän asenteet – töitä riittää!

Blogi, Yleinen 12:59

Naisten oikeuksilla kelpaa ratsastaa, kun halutaan lyödä turvapaikanhakijoita – sitten voikin äänestää tasa-arvoa vastaan

Kirjoitan tähän blogiin myös linkit taustoittamaan kirjoitustani, lähdetietoa ja osa linkeistä vie Euroopan parlamentin sivuille. Niillä käymällä voi nähdä, miten avoimesti tietoa tekemisistämme on saatavana. Sinne voi sitten piipahtaa myöhemminkin.

Tänä vuonna Euroopan parlamentti on käsitellyt runsaasti tasa-arvoasioita. Sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n perusarvoista, joka mainitaan perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa. Siihen nähden se tuntuu olevan monille mepeille yllättävän vaikea asia.

Hyvänä esimerkkinä toimii päätöslauselma, joka kulkee nimellä ”Naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa Euroopassa vuoden 2015 jälkeen koskeva uusi strategia”, jonka parlamentti tänä vuonna hyväksyi äänestyksessä. Päätöslauselmaa ei parhaalla tahdollakaan voi kutsua radikaaliksi. Silti pienetkin edistysaskeleet tasa-arvossa tuntuvat olevan joillekin liikaa.

Päätöslauselmassa todetaan sellaisia perusasioita kuten ”tasa-arvo on tärkeä osa eurooppalaista yhteiskuntaa ja sitä pitää soveltaa paitsi lainsäädännössä, myös jokapäiväisessä elämässä”. Nämä ovat itsestäänselvyyksiä, koska EU on jo muissa yhteyksissä sitoutunut siihen, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. (Niin pitkälle ei EU:ssa vielä olla päästy, että muunsukupuoliset otettaisiin samalla tavalla huomioon.)

Lisäksi päätöslauselmassa moititaan komissiota siitä, että vaikka se puhuu kauniisti tasa-arvon edistämisestä, se ei antanut tasa-arvotyöhön rahaa eikä esittänyt mittareita, joita seuraamalla voisi tarkastella, eteneekö tasa-arvo EU:ssa vai ei. Koko tekstin voi lukea suomeksi täältä .
(Vinkki: hypätkää kohtiin A-F ja 1-11, pihvi on siellä.)

Ennen äänestystä jokainen ryhmä sai tehdä tekstiin muutosehdotuksia. Niiden lukeminen ei ole välttämätöntä, mutta kenties jotakuta kiinnostaa.
Jos EPP (johon kuuluvat suomalaisista Kokoomuksen mepit) olisivat saaneet oman versionsa läpi, se olisi näyttänyt tältä . Tässä on ECR:n (johon kuuluvat perussuomalaiset mepit) ehdotus. Tässä puolestaan EFDD:n (EU-kriittinen ryhmä, josta perussuomalaiset lähtivät pois ja jossa ei nyt ole suomalaisia) näkemys.

Lyhyesti sanottuna esimerkiksi ECR ehdottaa, että mitään uusia tasa-arvotoimia ei pitäisi panna vireille eikä EU:n tasolla itse asiassa edes pitäisi toteuttaa mitään tasa-arvoon liittyviä asioita.

Ketkä suomalaismepit sitten kannattivat tasa-arvoa edistävää ehdotusta?
Kolmestatoista mepistä ilahduttavasti 10 äänesti puolesta.  He olivat lisäkseni Liisa Jaakonsaari (kotimaassa puolue SDP/ parlamentissa ryhmä S&D), Anneli Jäätteenmäki (kesk/ALDE), Paavo Väyrynen (kesk/ALDE), Hannu Takkula (kesk/ALDE), Nils Torvalds (rkp/ALDE), Heidi Hautala (vihr/Greens/EFA), Merja Kyllönen (vas/GUE-NGL), Sirpa Pietikäinen (kok/EPP), Henna Virkkunen (kok/EPP).

Esimerkiksi EPP, joka ei saanut omaa kantaansa läpi, päätti, että ryhmä äänestää päätöslauselmaa vastaan. Henna Virkkuselle (kok) ja Sirpa Pietikäiselle (kok) tasa-arvo oli kuitenkin niin tärkeä asia, että he äänestivät päätöslauselman puolesta, ryhmänsä kantaa vastaan. Päätöslauselmaa kannattivat myös eurooppalaiset naisjärjestöt.

Ainoat suomalaiset, jotka eivät äänestäneet tasa-arvoa ajavan päätöslauselman puolesta, olivat Petri Sarvamaa (kok/EPP), Pirkko Ruohonen-Lehrner (ps/ECR) ja Jussi Halla-aho (ps/ECR).

Samana päivänä päätöslauselman käsittelyn kanssa Euroopan parlamentti keskusteli naisten kohtaamasta ahdistelusta. Keskusteluun innoittivat, tietenkin, Kölnissä uutena vuotena tapahtuneet järkyttävät ahdistelut. Siitä taisi jäädä monelle mielikuva, että uudet turvapaikanhakijat ahdistelevat naisia? Jäikö? Totuus kuitenkin on, että 58:sta pidätetystä epäillystä kolme oli turvapaikanhakijoita (linkki). Keskustelun voi kuunnella täältä (myös suomeksi)
ja lukea täältä (puheenvuorot kunkin puhujan käyttämällä kielellä).

Osa keskustelijoista puolusti naisten oikeuksia ja koskemattomuutta. He muistuttivat esimerkiksi, että joka 20. EU:ssa asuva nainen on raiskattu. EU-maissa asuvien naisten kohtaamaa väkivaltaa on selvitetty muun muassa tässä tutkimuksessa: (Kannattaa katsoa – Suomen luvut ovat eurooppalaisittainkin hyytävät.)
Osa taas käytti Suomesta tutulla tavalla naisten oikeuksia keppihevosena demonisoidakseen turvapaikanhakijoita. Esimerkiksi Halla-aho käytti puheenvuoron, jossa kertoi, että ahdistelu on Lähi-idässä tapana ja että mikäli ihmisiä ”siirretään” sieltä tänne, he tuovat nämä lähi-itäläiset tavat mukanaan. Tällä tavalla hän demonisoi myös ne yli 99 prosenttia turvapaikanhakijoista, jotka eivät ole syyllistyneet mihinkään.

Lienee kaikille selvä, että seksuaalirikoksiin syyllistyneitä ihmisiä on rangaistava riippumatta näiden taustasta. Mutta keitä oikeasti kiinnostavat naisten oikeudet ja ketkä haluavat vain tuuletella turvapaikanhakijavastaisuuttaan?
Ne, jotka muka innokkaasti puolustivat eurooppalaisia naisia keskustelussa, äänestivät kuitenkin naisia puolustavaa päätöslauselmaa vastaan.

Miapetra Kumpula-Natri
europarlamentaarikko