Ostovoimassa eroa kuntien välillä

Blogi, Yleinen 15:50

Näin pääluottamusmiehenä tulee laskeskeltua työntekijän ja kansalaisen ostovoimaa monelta kantilta. Yksi näkökulma tarkastella asiaa on kuntien välinen vertailu. Kuntien välillä on eroja esim. kunnallisveroprosenteissa ja kiinteistöveroissa.

Työllisyys- ja kasvusopimuksesta aiheutuvien alhaisten palkankorotuksien aikana voi esim. yhden prosenttiyksikön kunnallisveron nostaminen ja kiinteistöveron kiristäminen kääntää palkansaajan ostovoiman muutoksen reippaasti miinuksen puolelle. Näin käy ainakin Kokkolassa.

Kun Kokkolaa vertaa kaikkien kuntien keskiarvoon kunnallis- ja kiinteistöverotuksessa, niin olemme kalliimpi kunta asua. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että kokkolalaisella on huonompi ostovoima kuin Suomen keskiarvokunnalla. Eroa ostovoimassa voi tulla laskennallisesti jopa muutamia kymmeniä senttejä tehtyä työtuntia kohden. Näin laskien Suomen suurimman ja pienimmän kunnallisveron omaavan kunnan kansalaisen välille voi oikeasti syntyä jo merkittävää ostovoima-eroa.

Vaikka tämä on monellakin tapaa ”herkullinen” tapa laskea ostovoimaa, niin täytyy muistaa että tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta siitä, minkälaista palvelujen tasoa kunta tarjoaa asukkailleen. Tämä ei myöskään kerro totuutta asumiskuluista siinä, että asuntojen hinnat voivat olla pienimmän ja suurimman kunnallisveron omaavan kunnan välillä merkittävän suuret.

Kokonaistarkastelussa voi siis kuitenkin olla halvempaa asua pienessä, kalliin kunnallisveron omaavassa kunnassa mummonmökissä kuin metropolialueen miljoonayksiössä. Totta joka tapauksessa on kuitenkin se, että keskimääräisen suomalaisen palkansaajan ostovoima on valtionvarainministeriön ennusteen mukaisesti tänä ja ensi vuonna yli puoli prosenttia miinuksen puolella.

Tietoja eri vuosilta kunnallis- yms. veroissa eri kunnista voi löytää tilastokeskuksen ja kunnat.net nettisivuilta.

Petri Partanen
Kokkola