Palkattomilla työharjoitteluilla kierretään työsuhteita

Blogi, Yleinen 10:53

Työmarkkinoille ovat rynnänneet viime vuosikymmeninä ns. kahdet työmarkkinat. Toisilla on normaalit, kokoaikaiset, vakaat työsuhteet ja toisilla on pätkää, osa-aikaisuutta, silppua, vuokraa ja epäsäännöllisyyttä. Tällä hetkellä voidaan puhua mielestäni yleisesti myös kolmansistakin työmarkkinoista. Kolmannet työmarkkinat ovat mielestäni kaikenlainen palkaton, työsuhteeton työkokeilu ja työharjoittelu sekä työssäoppiminen ja sen kaikki muodot.

Koulujen kautta tapahtuva työharjoittelu nousi esille omalla kohdallani tänä keväänä, kun ammattioppilaitoksessa sähkölinjalla opiskeleva poikani pääsi työharjoitteluun isoon Vaasalaiseen yritykseen.

Kyseisen yrityksen työharjoitteluohjaaja oli noin tunnin verran esittänyt pojille pelisääntöjä työstä. Koska mm. pidetään kahvitauot ja koska ruokatauot ja kuinka +/- liukumia käytettään. Työharjoitteluohjaaja oli antanut myös kirjallisen pelisääntölomakkeen. Poika lähtikin työharjoitteluun jo aamulla seitsemän aikaan, halutessaan käyttää syntyneitä liukumia jossain kohtaa. Kahden viikon työharjoittelu kului nopeasti. Poissaoloja ei työharjoittelusta ollut. Työharjoittelun viimeisenä päivänä oli pojalle ja kahdelle muulle työharjoittelussa olleelle pojalle ilmoitettu, ettei heille tulla antamaan hyväksyttävää kahden viikon työharjoittelusta.

Tämä tuli täytenä yllätyksenä myös omalle pojalleni. Hän oli tehnyt kertomansa mukaan kaikki työt mitä oli pyydetty tekemään, ollut tekemättä vain silloin, kun ei ollut osia tai uutta työtä ei ollut vielä ehditty osoittamaan. Virheet mitä poika oli todennäköisesti tehnyt, oli se, että hän oli lähtenyt ruokatauolle pari kertaa liian aikaisin ja ilmeisesti ollut tauolla liian kauan. Varmasti taukojen pituudessa on ollut huomautettavaa, mutta työharjoittelussa mielestäni juuri pyritään oppimaan asioita työtehtävistä ja työelämästä. Olen ymmärtänyt, että se on työharjoittelun tarkoitus. Poika oli myös ollut vessassa käymässä siihen aikaan, kun työpaikkaohjaaja oli käynyt työpisteessä. Saattoi olla kiellettyä sekin. Kukaan ei huomauttanut työnteosta tai tauoista koko kahden viikon aikana. Vasta viimeisenä työharjoittelupäivänä kerrottiin, että tauoilla oli oltu liian kauan ja hyväksyttävää ei työharjoittelusta tule.

Kysellessäni työpaikkaohjaajalta miksi näin rankkaan päätökseen oli päädytty, kertoi hän että tärkeimpänä tavoitteena on tarjota nuorelle mahdollisimman todellisuutta vastaava harjoitteluaika. Pojilla kuulemma on ihan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuhteessa olevilla työntekijöillä. Työntekijänkään ei tarvitse kuulemma kuin kerran mokata. Otin myös yhteyttä yrityksen henkilöstöpäällikköön. Niin tökeröä kohtelua en ole kyllä vielä minkään yrityksen taholta tavannut, vaikka moneen henkilöstöhallintoon olen yhteydessä ollut. Sääliksi käy kyseisen yrityksen työntekijöitä, kun yksi moka riittää. Toivottavasti ovat järjestäytyneet oman alansa ammattiliittoon. Mikäli siis yrityksen henkilöstöpolitiikka on sellaista, että työharjoittelijoilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työntekijöillä, pitäisi heillä olla myös tällöin kunnollinen edunvalvontataho. Koulua ei asia kiinnostanut, eikä opettajilla ollut mitään halua edes kuulla pojan näkemystä asiaan.

Työsuhteessa olevilla on kuitenkin mahdollisuus kuulua ammattiliittoon ja maksamalla jäsenmaksua, saavat jäsenet myös ilmaisen oikeusavun tarvittaessa. Tälläkin hetkellä PAMissa on avoinna lähes 800 erimielisyysasiaa. Työnantaja ei siis aina noudata lakeja ja työehtosopimuksia. Uskon, ettei aina työharjoittelussakaan.

Ei siis ihan ole tasavertaista tai oikeudenmukaista työharjoittelukohtelu työelämässä. Mitä poika tästä oppi? No, sen ettei ainakaan automaatiotekniikan puolelle halua suuntautua. Myös varmasti sen, että työelämässä tilanteet ovat raadollisia, epäoikeudenmukaisia ja mielivaltaisia päätöksiä tehdään. Uskon esimerkkejä löytyvän paljon, kuinka työharjoittelijoita hyväksikäytetään. Ilmainen työvoima on ollut aina haluttua ja kaikkein parasta olisi jos työntekijästä saisi vielä vähän rahaa.

EU-komissio oli lehtijutussaan jouluna 2013 sitä mieltä, että työharjoittelijoita ei saa käyttää ilmaistyövoimana ja että komissio haluaa laittaa huonot työharjoittelut kuriin. Ehdotuksen mukaan, harjoittelusta pitäisi solmia kirjallinen työsopimus, josta tulisi käydä ilmi työolot ja opetus. Hakuvaiheessa pitäisi kertoa, että maksetaanko harjoittelusta palkkaa. Komission mukaan ei ole hyväksyttävää, että harjoittelijoita pidetään pelkkänä ilmaisena työvoimana.

Ammatillisen koulutuksen työssäoppiminen ja ammattikorkeakoulun työharjoittelu on määrätty osaksi tutkintoa laissa asti. Yliopistossa harjoittelu kuuluu yleensä tutkintoon vapaaehtoisena.

Mielestäni Suomessa pitäisi mahdollisimman nopeasti avata koko työharjoittelupaletti ja laittaa kaikki tehtävä työ työsuhteiseksi, jolloin harjoittelijoilla olisi myös oikeus edunvalvontaan ja oikeusturvaan. EU-komission mielipide asiasta on mielestäni hyvä ja toivotaan, että olemme menossa asiassa oikeaan suuntaan.

Työsuhteisesta työharjoittelusta kertyisi työmarkkinoilla tarvittavaa kokemusta. Nuorilla kun pitäisi olla työelämään kelvatakseen jo kymmenen vuoden kokemus ja kuitenkin nuori ikä. Lisäksi nuorisotyöttömyys väkisinkin vähentyisi, kun ilmaista työvoimaa ei olisi työmarkkinoiden käytettävissä. Olisi palkattava nuori töihin. Osa-aikaiset työntekijät saisivat myös heille kuuluvat lisätyötunnit, kun ilmainen työvoima ei menisi työsopimuslain lisätyön tarjoamisvelvollisuuden edelle.

Marja Salmivuori
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
aluepäällikkö
Pohjanmaa