Petri Partanen: Karu tulevaisuuden visio

Blogi, Yleinen 20:38

Yksi lähitulevaisuutemme kuumimpia kysymyksiä ei ole pelkästään ulkopolitiikka tai sisäpolitiikka, vaan huoltosuhde ja sen kehittyminen. Huoltosuhde tarkoittaa työssäkäyvän väestön suhdetta työssä käymättömiin ihmisiin, joita ovat mm. opiskelijat ja eläkeläiset.

Toisen maailmansodan aikaan huoltosuhde oli kaksikymmentäviisi huollettavaa sataa työntekijää kohden. Tällä hetkellä huoltosuhde on jo noin viisikymmentäviisi sataa työntekijää kohden. Vuonna 2030 huoltosuhde tulee olemaan noin seitsemänkymmentä huollettavaa sataa työntekijää kohden. Piikki kotihoidonpalveluissa tulee kuitenkin olemaan vasta noin vuonna 2040, koska ei ihminen heti eläkkeelle päästyään tarvitse apua kotonaan, vaan vasta noin kymmenen vuotta eläkkeellä jäämisen jälkeen.

Tämä kehitys tulee kokonaisuudessaan tarkoittamaan mullistusta työelämässä, jossa tulemme ehkä näkemään jonkinlaisia joustomahdollisuuksia työajan suhteen. Esimerkiksi joustavampi työaika mahdollistaisi työntekijän voivan halutessaan hoitaa omia vanhempiaan. Kunnissa tämä tarkoittaa merkittäviä taloudellisia panostuksia vanhustenhuoltoon, ja kenties lyhyesti koulutettujen kodinhoidon ruuhka-apulaisten palkkaamista esimerkiksi opiskelijoista ja työttömistä. Tämän kokonaiskysymyksen ratkaisemiseen tarvitsemme sopimista työmarkkinajärjestöjen kesken ja eduskunnalta uusien lakien säätämistä.

Asiakokonaisuus ei kuitenkaan ollut vielä tässä. Nimittäin kun työntekijä siirtyy eläkkeelle, niin hänen tulotasonsa laskee. Tämä tarkoittaa huonompaa ostovoimaa. Vanhan työntekijän tilalle tulevalla uudella työntekijällä on niin ikään pienempi palkka ja eläkkeelle jääneeseen työntekijään verrattuna huonompi ostovoima noin kymmenen vuoden ajan. Tämän lisäksi kaikkien eläkkeelle jäävien tilalle ei edes palkata uutta työntekijää. Tämä tarkoittaa koko valtion tasolla merkittävää ostovoiman laskua. Jos tähän yhdistetään matalat palkankorotusmahdollisuudet, niin ostovoima tulee reaalisesti laskemaan seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. Ostovoiman laskeminen tarkoittaa yritysmahdollisuuksienkin merkittävää heikkenemistä, ja siten työttömyyttä kaupan ja palvelujen aloille.Tämä voi kuulostaa karulta tulevaisuuden visiolta, mutta tästä kansakunnan ostovoiman laskukierteestä meidät voi pelastaa vain uuden vientiteollisuuden syntyminen. Ja se syntyy nimenomaan rohkeisiin alusta alkaen ulkomaille suuntautuviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi juuri tämmöisten yritysten perustamiseen tulee suunnata kaikki voimavarat ja valtion tuki. Tarvitsisimme erityisesti vientiteollisuuteen 200 000 uutta työpaikkaa 2030 mennessä, jotta voimme vastata huoltosuhteen heikkenemiseen. Vientiteollisuus on erityisen tärkeää siksi, että vientiteollisuuden työntekijöiden palkat maksetaan ulkomailta saadulla rahalla, josta kannetulla verotuksella ylläpidetään hyvinvointivaltiotamme.

Meidän tulee pitää huolta, ettemme kohtaa tätä samaa kysymystä tulevina vuosikymmeninä uudestaan. Siksi työntekijöillä tulee olla lasten, vanhusten ja töiden jälkeen aikaa myös peiton heiluttamiseen. Tarvitsemme tulevaisuudessa paremman huoltosuhteen, jotta meidänkin eläkkeet voidaan aikanaan maksaa.

Petri Partanen
Eduskuntavaaliehdokas
Kokkola