Petri Partanen: Suomen hävittäjälentokoneet vanhenevat

Blogi, Yleinen 10:19

Seuraava eduskunta tulee todennäköisesti päättämään Suomen seuraavasta hävittäjälentokoneesta. Nykyisten F/A-18 Hornetien elinkaari päättyy noin vuonna 2025, mutta uusien tilaukset pitää tehdä huomattavasti aikaisemmin. Kyseessä saattaa olla Suomen historian kallein asekauppa.

Nykyään puhutaan paljon myös miehittämättömistä lennokeista, mutta niissä ei ole vielä kyvykkyyttä valtion ainoaksi ilmavoimaksi. Miehittämättömiä lennokkeja ohjataan kauko-ohjauksella, jota voidaan häiritä elektronisesti. Miehittämätön lentokone ilman kauko-ohjausta ja pätevää keinotekoista älykkyyttä, on helppo maali ihmisen ohjaamalle lentokoneelle.

Vanhojen hävittäjien elinikää ei voida halvalla jatkaa, koska vanhojen koneiden runko ja elektroniikka kestävät vain tietyn aikaa. Lisäksi yleisen teknologisen kehityksen myötä yksi moderni hävittäjä voittaa ilmataistelussa helposti kolme vanhaa.

Tulevan lentokoneen tulee lisäksi olla samanlainen monikäyttöinen hävittäjälentokone, kuten nykyinen F/A-18 Hornet. Meillä ei ole varaa pitää erikseen hävittäjää ja maataistelukonetta, vaan koneen tulee suoriutua molemmista tehtävistä kunnialla. Näin ollen realistisia moderneja vaihtoehtoja on neljä lännestä ja yksi idästä. Koneet ovat kalleusjärjestyksessä F-35 Yhdysvalloista, Eurofighter on yhteinen Eurooppalainen konetyyppi, Rafale Ranskasta, JAS-39 Ruotsista ja SU-35 Venäjältä.

Uuden hävittäjän valinnassa on otettava huomioon maa- ja merivoimien kehitys tästä hetkestä noin 30 vuotta eteenpäin, sekä mikä rooli hävittäjällä tulee olemaan maa- ja merivoimien tukemisessa. Kun otetaan huomioon Venäjän ulkopolitiikan kehitys viime aikoina, sekä nykyisten ilmavoimien jo olemassa olevan länsimaisen tekniikan, jättäisin Venäjältä tulevan SU-35 konetyypin pois tästä kisasta. Seuraavaksi jättäisin huomiotta Amerikkalaisen F-35 koneen, jossa on niin sanottu häiveominaisuus, eli sitä on tavallista vaikeampi havaita tutkassa. Mielestäni tämmöistä erityistä ominaisuutta tarvitaan vain hyökkäämiseen. Jättäisin Amerikkalaisen vaihtoehdon pois sen vuoksi, että se on todennäköisesti kallein, ja koska en näe tarvetta hyökätä mihinkään maahan.

Jäljellä olevat kolme konetta tulevat kaikki EU-maista. Niistä kyvykkäin ja kallein on Eurofighter, Rafalen ollessa hieman kalliimpi, kuin JAS-39. Vallitseva taloustilanne puoltaisi valintaa kahden halvimman välillä.

Oman kuvionsa valintaprosessiin tuo Suomen ja Ruotsin suunnitelma yhdistää meri- ja ilmavoimien osastoja. Jos näin todellakin tehdään, niin se tarkoittaa samalla puolustusliittoa, koska tosipaikan tullen sotaa ei voida käydä vajailla meri- ja ilmavoimien osastoilla. Jos todella harkitsemme liittoutumista Ruotsin kanssa sotilaallisesti, niin silloin yhtenäistä meri- ja ilmavoimien kalustoa olisi huomattavasti halvempi ylläpitää ja helpompi huoltaa. Tämä puoltaisi Ruotsalaista JAS-39 valintaa.

Luonnollisesti ainakin osa hävittäjistä tulisi valmistaa Suomessa sijaitsevassa kokoonpanotehtaassa, kuten NH-90 helikopterikaupankin yhteydessä tehtiin. Kaiken lisäksi tulisi myös pitää huolta, että kaupan yhteydessä saadaan valmistajalta lentokoneen tietokoneissa käytettävä lähdekoodi, jotta hävittäjiä voidaan kansallisesti kehittää ja parantaa.

Näemme siis, että valintaan vaikuttavat niin sotilaalliset, kuin poliittisetkin näkökulmat. Näin oli myös edellisten hävittäjien hankinnan yhteydessä.

Petri Partanen
pääluottamusmies, metalliliitto
kansanedustajaehdokas
Kokkola
petripartanen.fi