Sini Karjalainen: Kuudessa tunnissa Suomi nousuun

Blogi, Yleinen 09:13

Työtä, tuottavuutta ja hyvinvointia. Niitä se perusporvarihallitus meille kirkkain silmin väittää ajavansa. Vaikka oikeasti tavoitteena taitaa olla varallisuuden ja vallan keskittäminen pienelle eliitille. Köyhät köyhtyy ja rikkaat rikastuu.

Jos oikeasti haluttaisiin parantaa tuottavuutta, lisätä töitä ja työntekoa ja pitää kiinni hyvinvointivaltiosta, ei puhuttaisi mistään epämääräisestä sadan tunnin työajan lisäämisestä. Päinvastoin, siirrytäisiin kiireen vilkkaa kuuden tunnin työpäivään.

Kuuden tunnin työpäivä voi olla aivan yhtä tuottoisa tai tuottoisampikin kuin kahdeksan tunnin työpäivä. Niin yritykselle, yhteiskunnalle kuin työntekijälle, sillä kuuden tunnin verran ihminen vielä jaksaa tehdä tehokkaasti töitä, muttei enää kahdeksan tuntia.

Kuuden tunnin työpäivästä tai 30h/työviikko työajasta seuraisi monia seikkoja, jotka auttaisivat siinä kuuluisassa tuottavuusloikassa, osa heti ja osa muutaman vuoden kuluttua. Ensinnäkin yhä useampi kävisi töissä. Automatisoinnin, sähköisten palveluiden ja turhien työvaiheiden karsimisen vuoksi Suomesta on lähtenyt, globaalisaation lisäksi, työpaikkoja niin paljon, ettei palkkatyötä meinaa riittää kaikille. Olisikin aika jakaa jäljelle jäänyt työ tasaisemmin. Kahdesta vuorosta siirryttäisiin kolmeen ja kolmivuorotyöstä tulisi neljävuorotyö. Yhä useampi saisi siis töitä, osallistuisi yhteiskunnan ylläpitämiseen sekä pääsisi osalliseksi mm. työterveyshuollosta ja työporukasta. Tästä seuraisi myös työttömien ja maksettavien työttömyyskorvausten määrän väheneminen ja vastaavasti verotulojen kasvu.

Toisekseen työssäjaksaminen paranisi ja työn mielekkyys kasvaisi, kun jaksaisi olla koko työajan tuottava ja skarppina, turhia kokouksia olisi pakko karsia eikä olisi sitä viimeistä ”kitutuntia”. Tästä taas seuraisi sairauspoissaolojen ja niistä maksettujen korvauksien vähentyminen ja niihin tarvittavien sijaisten etsintään käytetyn ajan pieneneminen.

Kolmannekseen ihmisillä olisi aikaa tehdä muutakin kuin töitä. Vaikka työ usein onkin mukavaa ja antoisaa, jopa kutsumus, on sen hedelmistä mukava ehtiä nauttimaankin. Kuuden tunnin työpäivän jälkeen olisi aikaa ja jaksamista nykyistä paremmin panostaa perheen hyvinvointiin tai vaikkapa kuluttaa Suomi nousuun, tehdä vapaaehtoistyötä, innovoida ja perustaa yrityksiä ja näin luoda työpaikkoja. Lisäksi olisi aikaa pitää huolta omasta (työ)kunnostaan, kokata terveellistä ruokaa sekä kouluttautua osaavammaksi ja tuottavammaksi.

Neljänneksi sukupuolten välinen tasa-arvo työelämässä toteutuisi paremmin, kun naisten ei tarvitsisi valita joko kotiäitiyttä tai uraa. Kuuden tunnin työpäivien tai 30 viikkotunnin limittäminen ja lomittaminen onnistuisi helpommin ja mahdollistaisi ajan jakamisen työn ja perheen kesken tasapuolisemmin. Harvan lapsen tarvitsisi olla enää yhdeksän tuntia eli melkein koko hereilläoloaikaansa päiväkodissa, vaan yhä useampi saisi olla puolipäiväisenä. Näin lapsenkin aika ja tarpeet jakaantuisivat tasaisemmin perheen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen välillä. Myös pienten koululaisten yksinäiset iltapäivät vähenisivät.

Siispä mekaanisen työajan noston sijaan jaetaan tasaisemmin työt, tulot ja verot ja pistetään näin Suomi reilusti kuntoon.

Sini Karjalainen
Mustasaari