Marjatta Vehkaoja: Terveisiä Chilestä

Blogi, Yleinen 08:33

Oman kaupungin kehitystä ei aina riittävästi huomaa. Kun nyt oleskelin lähes kolmen vuoden tauon jälkeen taas Santiago de Chilessä kävelin paljon kaupunkipuistoissa. Ne ovat varsinaisia kaupunkilaisten olohuoneita. Niitä on myös kiinnostavasti ”kalustettu”. Monissa puistoissa on huomiota herättävän paljon esim. patsaita. Ei mitään pönötyspatsaita vaan ihmisen mittakaavaisia moderneja luomuksia, jotka ikäänkuin seurustelevat puiston puiden ja pensaiden kanssa. Puistot ovat varsin suosittuja, eräänlaisia hybridipuistoja, joissa tekemisen ja olemisen eri alueet limittyvät hyvin toisiinsa.

 

Chilessä on vallassa ”Nueva Mayoria” eli seitsemän puolueen hallitus kristillisdemoraateista, demareihin ja kommunisteihin. Hallitustyö on presidenttivetoista. Rouva Michelle Bachelet ( Chilen sosialistisesta puolueesta) aloitti uudelleen presidenttinä tänä vuonna. Hallituksen kärkihankkeita ovat perustuslakiuudistus sekä koulureformi ja verotuksen uudistaminen.

 

Tämä näkyi hyvin myös sanomalehdistössä, jossa keskustellaan paljon enemmän politiikasta kuin meillä. Päivälehtien aukeamat täyttyvät politiikasta päivästä toiseen. Asioita pengotaan ja haastatteluja annetaan puolesta ja vastaan vaikka asiat olisivat vielä täysin keskeneräisiä. Kielenkäyttö on aika rajua eli poliitikot joutuvat koville.

 

Koulureformin yhteydessä tuotiin esille myös ”Suomen malli”. Yhtäläinen mahdollisuus koulutukseen nähdään nyt Chilessäkin yhteiskunnan kehityksen peruspilarina. Yksityisten koulujen rooli keskustelutti kovasti. Tällä hetkellä yksityiskouluja ei ole voinut perustaa slummeihin, mutta yläluokkaisiin kaupunginosiin kyllä. Samoin koulujen oikeus valita oppilaansa oli vahvasti esillä. Tarkoitus on kieltää valintahaastattelut koska nähdään, että niissä voidaan tonkia esille lapsia oppilaspaikasta syrjäyttäviä tekijöitä (vanhempien avioero, sosiaalinen asema, sairaudet tms.).

 

Hallituksen uudistusohjelma on varsin kunnianhimoinen ja laaja-alainen. En tavannut oikestaan ketään, joka olisi uskonut, että uudistuksissa voi pitää aiottua vauhtia kuten esim 10 prosentin vuosittaista kasvutahtia opetuksen budjetissa. Opetuksen hyvä laatu edellyttää rahan lisäksi tietysti massiivisia uusia panostuksia myös mm opettajankoulutukseen ja opetusmateriaaleihin.

 

Kun vertaan yhteiskunnallista keskustelua Chilessä nyt ja kolme vuotta sitten, muutos on suuri. Näyttää ilmiselvältä, että asenteet ovat muuttumaan päin. Chile on monilla mittareilla Etelä-Amerikan edistyksellisin maa ja pärjää usein myös globaaleissa vertailuissa. Uskon vakaasti, että esim Suomen koulutuksen vientiprojekti ja maamme edelleen hyvät tulokset Pisa-tutkimuksissa ovat lisänneet myös Chilessä luottamusta siihen, että investoiminen koulutukseen kannattaa.

 

Marjatta Vehkaoja
Vaasa