Toive Tynjälä: Voiko ajokortti olla vain rahastusta?

Blogi, Yleinen 12:48

Nuoret naiset ja miehet useimmiten vielä alle parikymppisenä laittavat jalkansa vanhempien tai joskus isovanhempien pöydän alla. Tuntuuko tutulta.

Silloin usein myös nuorten elinkustannukset ja jokapäiväinen vaatetus on kalliinpuoleista. Opiskelija ei kovin pysty rälläämään opinto- ja asuntotukieuroilla. Mutta yksi on ylitse muiden, johon SOS – hallitus ei saa parannusta, onko sitä edeltäjätkään yrittäneet, tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut.

Ajatella, että ensivaiheen ajokortti maksaa jo hunajaa runsas 2000 euroa, mutta toinen vaihe liukkaankelin ajotesteineen tekee puoliskan tonnista. Sekin vaikka nuori olisi ajanut liukkaalla kelillä keskitalvella inssiajonsa!

Tässä aivan kuin osoitetaan epäluottamusta nuorelle ajurille. Tai voisiko paremmin sanoa, että epäluottamusta osoitetaan autokoulun opettajille tai ajolupaopettajalle, etteivät tällaiset henkilöt osaa opettaa liukkaankelin ajoa ensivaiheen autokoulussa, edes talven liukkauksilla.

Takavuosina vanhemmat olivat innokkaita opetusluvan kautta ajattamaan nuorille ajokortin, semminkin jos lapsia oli useita tarvitsemaan ajoluvan. Mutta nyt on keksitty sekin että ajoluvan opetuksessa tarvittavat minnukkeet ovat nousseet tuhottomasti. Nyt ei siis enää ole väliä hintaan sillä, miten nuori saa ajokorttinsa. Kestääkö vanhemman hermo vai istuuko vierellä autokoulun opettajasetä.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuka on ollut autokoulun ja opetusluvan kustannusten tasaajana. Epäilen, ettei maan nykyinen SOS-hallitus ilmoittaudu tekijäksi.

Eikö nyt vihdoin olisi aika ajattaa nuorille ajokortti koululaitoksen eritason oppilaitoksissa tai vaikkapa armeijassa. Nykytekniikalla sotaa oppien kukin varmasti tarvitsee myös ajokortin, ellei muuhun niin kapitulantteja kuljettamaan paikasta A paikkaan B.

Muistelen, että joitakin aikoja sitten puhuttiin ajokortin saamisesta ammattikouluissa. Mihin tuo keskustelu on kuivunut. Vai pääsikö se ensinkään todelliseen käyntiin.

Miten jos nuoret äänestäisivät tässäkin jaloillaan ja hankkisivat ajoluvan Baltian maista, jossa kaikki viranomaispelikin on huomattavasti edullisempaa kuin meillä. Tule meil, kutsuu pian Viro. Kielitaitoinen nykynuoriso voi mennä vaikkapa Brasiliaan, jossa ajokortin saa Viroakin halvemmalla.

Olen sen verran optimistinen tässäkin asiassa, että haluan löytää jotakin hyvää. Aiemmin kirjoitin liukkaan kelin ajoharjoittelusta. Sellaisia löytyy naapurikappelista Kurikasta kaksi, toinen Jurvan BotniaRingistä ja toinen tuosta vielä lähempää Luopajärveltä, siis melko lähellä.

Luopajärven rata on Etelä-Pohjanmaan Ajoharjoittelurata Oy:n ylläpitämä harjoitusrata, joka on valmistunut 1990. Radalla on kaksi ympärivuotista liukasaluetta, suora ja kaarre. Liukasosuudet ovat teräspeltipäällysteiset. Talvella käytetään lisäksi jäädytettyjä maapohjaisia harjoitusalueita. Tavoitteena on, että harjoituksen jälkeen kuljettajalla olisi käsitys omasta osaamisen tasosta ja tuntuma siitä, miten auto ”kertoo” kuljettajalle eri asioista.

Ajoharjoitteluradan vihkimisestä minulla on muistoja myös muille jakaa. Vihkimisen saarnasanat lausui liikenneministerinä silloin toiminut Raimo Vistbacka Alajärveltä. Ellei hänen ”taakakseen” voi muuta panna, niin ainakin tämän ajoharjoitteluradan vihkiminen.

Maahan oli suunniteltu sosialidemokraattien hallitustien katkaisevaa porvarihallitusta kassakaappisopimuksineen. Tiedot vuotivat julki ja niin presidentti Koivisto puuttui peliin, syntyi erivärinen hallitus, jossa myös SMP oli mukana.

Muistan vihkimistilaisuudessa Raimo Vistbackan olleen tottumaton ministeri, kestihän hänen ministeriposti vaivaiset 11 kuukautta. Lehdistö piiritti ministeriä kinkkisillä kysymyksillään, mutta hän selvisi mielestäni hyvin tästä piirityksestä.

Ja niin tuli ajoharjoittelurata vihityksi vähän ällöttävän ekoöljyn tuoksuisessa ilmapiirissä.

Toive Tynjälä
Ilmajoki