Piirin politiikkaohjelma

Piirikokous päivitti marraskuussa 2021 Pohjanmaan sosialidemokraattien poliittisen ohjelman, joka toimii piirijärjestömme sekä sen toimijoiden yhteisenä ohjenuorana ja selkänojana poliittiselle ja järjestölliselle työlle.

Pohjanmaan sosialidemokraatit ry

POLIITTINEN OHJELMA 2022

Pohjanmaan sosialidemokraatit haluaa olla kolmen maakunnan ja sen ihmisten vahva edunvalvoja sekä yhteistyön rakentaja.

Vaasan vaalipiirin kolmen maakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella elää n. 440 000 ihmistä eli 8 % Suomen väestöstä. Kansainvälisyyden, yritteliäisyyden ja osaamisen ansiosta tämä joukko on kokoaan suurempi Suomen kasvun rakentaja vastaten yli 10 % Suomen viennistä ja teollisuuden jalostusarvosta.

Nämä kolme taloudellisesti menestynyttä ja vahvaa maakuntaa muodostavat yhdessä vaalipiirin, jonka alueella eläville ihmisille taataan hyvä elämä lapsuudesta vanhuuteen riittävillä palveluilla ja mahdollisuuksien tasa-arvolla. Tämä näkyy muuta maata korkeampana työllisyytenä, syntyvyytenä ja asuntokuntakohtaisina tuloina.

Vaalipiirin tulevaisuutta varjostavat yli 1000 ihmisellä vuodessa pienenevä väestömäärä, ongelmat osaavan työvoiman saatavuudessa sekä ajoittainen vaalipiirin sisäinen kilpailu, joka toisaalta myös kirittää kaikkia kehittymään. Keskittymällä jakavien ja erottavien tekijöiden sijaan yhteisiin asioihin ja ratkomalla vaalipiirin sisäiset kysymykset itse väestökehitys voidaan kääntää kasvuun ja alueen kansallista merkitystä nostaa entisestään. Alueen työllisyyden kasvunäkymät mm. uuden teollisuuden myötä antavat tähän erinomaisen mahdollisuuden. Maakunta- ja seutukeskusten yhteistyötä tiivistämällä luodaan verkosto, joka muodostaa kansainvälisesti kiinnostavan ja kansallisesti vaikutusvaltaisen alueen.

Pohjanmaan sosialidemokraatit haluaa vahvistaa Vaasan vaalipiirin kolmen maakunnan yhteistyötä ja yhtenäisyyttä sekä täten turvata vaalipiirin nykyisen aluejaon. Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuus, Keski-Pohjanmaan kemian- ja kaivannaisteollisuus sekä Pohjanmaan energiateknologiateollisuus ovat vahvuuksia, joita kehittämällä varmistetaan menestys pitkälle tulevaisuuteen. Tämä voi tapahtua vain vahvojen julkisten palveluiden, toimivan liikenteen ja asumisen infrastruktuurin sekä maailman parhaan osaamisen ja hyvinvoivien asukkaiden avulla. Vahvistamalla kansainvälisyyttä ja omaleimaista kulttuuria alueen elinvoimasta tehdään vetovoimatekijä. Myös yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen on tärkeä pitovoimatekijä.

Maakuntaliittojen yhteistyövaliokunnan roolia on vahvistettava ja luotava siitä vaalipiirin edunvalvontaa vahvistava elin, joka laaja-alaisesti käsittelee vaalipiiriä koskettavia asioita.

Poliittiset tavoitteemme: Yhteinen osa

Hyvinvointialueiden palvelut

Pohjalaismaakunnissa tarjotaan laadukkaita ja tasapuolisesti saavutettavissa olevia sosiaali- ja terveyspalveluita. Pohjanmaan sosialidemokraattien tavoitteena on, että hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa alueelliset erityispiirteet ja jo tehdyt ratkaisut voidaan huomioida ja alueille annetaan liikkumavaraa valita oma tapansa palveluiden järjestämiseen. Yhteistyötä ja työnjakoa kolmen hyvinvointialueen välillä on kehitettävä uudet organisaatiorakenteet huomioiden.

Pohjanmaan sosialidemokraattien tavoitteena sosiaali- ja terveyspolitiikassa on turvallinen elämä ja arki sekä hyvinvointiongelmien ennaltaehkäisy. Palveluja tulee kehittää siten, että hyvinvointierot kaventuvat ja palveluja on tasapuolisesti saatavilla matalalla kynnyksellä. Kiireettömään hoitoon on päästävä sosiaali- ja terveyspalveluissa 7 päivässä ja suun terveydenhuollossa kolmessa kuukaudessa palvelutarpeen arvioinnista. Haluamme lisätä resursseja neuvoloihin, kaikenikäisten liikuntapalveluihin, koulujen oppilashuoltoon, perheiden kotipalveluun, ennaltaehkäisevään lastensuojeluun ja sosiaalityöhön sekä laadukkaaseen vanhuspalveluun. Maksuttomat ehkäisyvälineet tulee olla tarjolla nuorille ja nuorille aikuisille.

Sosiaalipalvelut ja ennaltaehkäisevät terveyspalvelut on tuotettava mahdollisimman lähellä palvelujen käyttäjiä. Myös terveyskeskus- ja neuvolapalvelut sekä sosiaalihuolto on turvattava lähellä tai helppojen julkisen liikenteen kulkuyhteyksien varrelta. Yhä suurempi osuus hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista on tuotava kotiin asti. Omaishoitajia on tuettava riittävällä omaishoidon tuen tasolla sekä vapailla ja intervallihoitopaikoilla. Etsivää nuorisotyötä on vahvistettava yhdessä kunnan, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Jokaisessa maakunnassa on tarjottava turvakotipalvelut lähisuhdeväkivallan uhreille. Erikoissairaanhoidon palvelut on turvattava korkeatasoisina kaikissa pohjalaismaakunnissa.

Digitaaliset sekä liikkuvat palvelut ovat yksi keino läheltä ja nopeasti saatavien palveluiden varmistamiseksi. Jokaiselle on turvattava oikeus saada palvelut käyttämällään Suomen kansalliskielellä tai tulkin avustuksella. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä niiden tukipalvelut tulee tuottaa ensisijaisesti julkisen sektorin toimesta yritysten ja kolmannen sektorin toimiessa täydentävinä palveluiden tuottajina.

Koulutus

Pohjanmaan sosialidemokraatit toimivat siten, että jokaisella on Vaasan vaalipiirissä mahdollisuus ehjään opinpolkuun omassa kunnassa tapahtuvasta laadukkaasta varhaiskasvatuksesta aina omassa maakunnassa saatavaan korkeakoulututkintoon saakka. Kasvatuksen ja koulutuksen palvelut järjestetään ja tuotetaan kaikilla asteilla ensisijaisesti julkisesti huolehtien kaikille laadukkaista palveluista.

Toisen asteen koulutuksessa on varmistettava kaikkien opiskelijoiden yleissivistys, kielitaito ja jatko-opintokelpoisuus. Tärkein tavoite tulee edelleen olla eriarvoisuuden vähentäminen. Koulutuksen järjestäjille on turvattava riittävästi resursseja kiinteiden opiskeluryhmien muodostamiseen ja riittävään kontaktiopetukseen ja ohjaukseen. On varmistettava, että työpaikoilla varataan riittävät resurssit kasvavan ja laadukkaan työssäoppimisen toteuttamiseen ja että opiskelijoiden ohjaamiseen ja arviointiin panostetaan riittävästi. Laadukas ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä vahvistava ammatillinen koulutus muodostaa keskeiset edellytykset niin nuorille kuin aikuisillekin työelämässä menestymiseen. Lukion ja ammatillisen koulutuksen rajat ylittävää yhteistyötä on lisättävä mahdollistaen ammatillisen koulutuksen opiskelijoille yleissivistäviä ja lukiolaisille käytännön oppimiskokonaisuuksia. Ammatillisessa koulutuksessa on varmistettava jatko-opintokelpoisuus niin ammattikorkeakouluihin kuin yliopistoihin. Nuorten koulutuksessa lukio- ja ammatillisen koulutuksen tulisi jatkossakin muodostaa perusopetuksen päättäneille saumaton jatkumo duaalimalli säilyttäen.

Jokaiselle nuorelle on turvattava vähintään toisen asteen tutkinto ja ammatillinen koulutus on säilytettävä alueellisesti kattavana. Aikuiskoulutusta tulee kehittää niin, että kaikilla työikäisillä on aito mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen. Alueen osaajapulaa helpottamaan tarvitaan enemmän täsmä- ja muuntokoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta.

Valtiovallan tulee osoittaa taloudellista tukeaan kuntien vastuulla olevien opetustilojen peruskorjaustarpeen sekä uudistilojen rakentamiseksi. On turvattava terveet koulutilat oppilaille ja työtilat henkilöstölle.

Vaasan vaalipiirissä toimivat korkeakoulut muodostavat yhteistyössä yritysten kanssa alueen osaamisen ja elinvoiman ytimen, jota on ylläpidettävä ja kehitettävä jatkuvasti. Erityisesti ammattikorkeakouluilla on vahva rooli alueensa kehittämisessä. Monipuolinen korkeakouluverkko on alueen etu ja jokaisessa maakunnassa tulee olla jatkossakin oma korkeakouluyksikkö. Vetovoiman ja edunvalvonnan parantamiseksi Pohjanmaan sosialidemokraatit esittävät kaikki vaalipiirin kymmenen korkeakoulua kattavan yhteistyöelimen muodostamista. Elimen tehtävä on toimia sateenvarjona, joka vahvistaa alueen korkeakoulujen edunvalvontaa, vahvistaa entisestään työnjakoa ja mahdollisuutta opintojen suorittamiseen toisissa korkeakouluissa, vahvistaa digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä sekä markkinoi alueen monipuolista koulutustarjontaa yhtenäisesti tuleville opiskelijoille. Myös yhteistyötä yli kielirajojen ja kaksikielisiä koulutusohjelmia on lisättävä toisella asteella ja korkeakouluissa.

Pohjanmaan sosialidemokraatit edistävät alueen korkeakoulujen asemaa ja toimivat erityisesti korkeakoulujen perusrahoituksen kasvattamiseksi valtion talousarviossa sekä julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen kanavoimiseksi nykyistä voimakkaammin alueelle. Tavoitteena on oltava vaalipiirin julkisen T&K-rahoituksen kolminkertaistaminen, mikä tarkoittaa sen nostamista vastaamaan alueen väestöosuutta. Tämäkään tavoite ei ota huomioon alueen erityistä merkitystä Suomen viennille. Tavoitteen toteutuminen edellyttää korkeakouluilta yhä laadukkaampaa tutkimustoimintaa sekä yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten välillä.

Koronapandemian myötä laajasti käyttöönotetun etäopetuksen laatua ja oppilaitosten digivalmiuksia tulee edelleen kehittää.

Elinvoima ja työllisyys

Kolme pohjalaismaakuntaa ovat elinvoimaltaan Suomen kärkeä. Vahva elinkeinorakenne ja osaava työvoima takaavat korkean jalostusarvon ja työllisyyden myös tulevaisuudessa. Työllisyys on Pohjanmaan sosialidemokraattien tärkein yksittäinen keino hyvinvoinnin rahoittamiseen. Tavoitteena on, että pohjalaiskunnissa on jatkossakin maan paras työllisyysaste, joka syntyy yksityisen ja julkisen sektorin läheisessä yhteistyössä korkeasta osaamisesta kansainvälisessä ilmapiirissä työhyvinvoinnista huolehtien.

Jokaisella pohjalaismaakunnalla on oma vahva elinkeinorakenteensa, jota on vahvistettava edelleen. Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuus, Keski-Pohjanmaan kemian ja metalliteollisuus ja Pohjanmaan energiaklusteri tuottavat työn kautta hyvinvointia koko Suomeen, joten niiden toimintaedellytyksistä on huolehdittava entistä voimakkaammin myös valtion puolesta. Uusiutuvaa energiaa ja uutta teknologiaa hyödyntävän teollisuuden sijoittuminen alueellemme laajentaa elinkeinorakennetta ja hyvinvointimme pohjaa sekä tuo paljon uusia työpaikkoja, joten osaajatarve kasvaa entisestään. Tämä edellyttää elinkeinoelämän ja koulutuksen järjestäjien vahvaa yhteistyötä ja ennakointia.

Vaasan vaalipiri on kansallisesti merkittävä vientialue ja sen maakuntien kansainvälisyyttä on edelleen kehitettävä. Alueen korkeakoulujen koulutusvientiä on lisättävä ja kansainvälisten opiskelijoiden määrää kasvatettava. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä tapahtuvaa viennin edistämistä on kasvatettava ja toimintaa vahvistettava koko vaalipiirin alueella. Maassa jo olevien ja maahan tulevien maahanmuuttajien työskentelyä on helpotettava sekä työlupaprosesseja nopeutettava.

Sosialidemokraatit edistävät kasvua ja työllisyyttä tukevia kestäviä investointi- ja kaavoitushankkeita. Suomessa tulee olla tulevaisuudessa vain sellaisia kuntia, jotka ovat elinvoimaltaan tasolla, jotka kykenevät tulevaisuudessakin panostamaan yritysten kasvun mahdollistavaan infraan sekä palveluihin. Tavoitteenamme on ihmisten asioimisalueen kokoiset kunnat. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaalipiirin kokoinen vahva maakunta, joka on taloudellisesti ja väestöltään Suomen kolmen suurimman maakunnan joukossa ja Suomen elinvoimaisin maakunta.

Yrittäjälle on luotava toimintaympäristö, joka mahdollistaa yrittäjyyteen kuuluvan riskinoton. Yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittämisessä haasteita ovat: hyvä tonttitarjonta, uusien yritysten syntyminen, yrittäjien sukupolvenvaihdokset, osaavan työvoiman saanti ja koulutus sekä koko perheen hyvinvoinnin mahdollistavat laadukkaat julkiset palvelut. Monipuolisella elinkeino- ja yrittäjäpolitiikalla luodaan talouskasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia. Jokaisessa maakunnassa on laadittava alueen omiin vahvuuksiin rakentuva kasvu-, elinkeino- ja työllisyysohjelma, jossa kaikki alueen toimijat voivat sitoutua esimerkiksi sopimuspohjaisesti yhteisten tavoitteiden edistämiseen. Maakunnan yhteydet yrityksien, korkeakoulujen ja julkisten toimijoiden välillä ovat avainasemassa tulokselliselle toiminnalle.

EU:n uusi rahastokausi ja elpymispaketti tuovat merkittävän lisärahoituksen kaikkiin maakuntiin. Pohjanmaan Sosialidemokraatit haastaa aluetoimijat todellisiin hanke- ja kehittämistoimiin, joiden kautta maakunnissa luodaan uutta toimintaa ja vahvistetaan elinvoimaisuutta.

Ilmastohaasteisiin vastaaminen antaa maakuntien yritystoiminnalle aivan uudenlaisia kehittämismahdollisuuksia. Ilmastotoimet on nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana.

Kaikissa kolmessa maakunnassa on merkittävä matkailupotentiaali, joka saavutetaan kansainvälistymisen ja omaleimaisen kulttuurin yhdistyessä. Pohjanmaan sosialidemokraattien mielestä alueen matkailua on kehitettävä vaalipiirin kattavassa yhteistyössä esimerkiksi kokoamalla koko alueen kattavia matkailupaketteja. Alueen poikkeuksellinen luonto, pohjalainen talonpoikaiskulttuuri sekä ruotsinkielisen rannikon perinteet luovat pohjan vahvalle alueelliselle identiteetille, jossa erilaisuus on rikkautta ja ennakkoluulottomuus menestystekijä. Kansainvälinen työelämä, laadukas koulutus- ja tutkimus sekä ulospäinsuuntautunut alueellinen identiteetti auttavat nostamaan väestökehityksen positiiviseksi.

Infrastruktuuri

Valtakunnallisia raide- ja maantieliikenteen pääväyliä määritettäessä on huomioitava henkilöliikenteen rinnalla väylien merkitys teollisuuden kuljetuksille ja alueen yrityksille. Palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuuden turvaamiseksi on parannettava seututeiden kunnossapitoa. Maanteiden poikittaisliikenteen kehittäminen on tärkeää.

Rautatieliikenteessä Vaasan vaalipiirin kannalta tärkeitä valtakunnallisia hankkeita ovat pääradan rakentaminen kaksiraiteiseksi koko matkalta sekä poikittaisliikenteen kehittäminen. Tulevaisuuden tavoitteena on tunnin junayhteys Vaasasta ja Kokkolasta Tampereelle raiteiden ylityspaikkoja vähentämällä, turvallisuutta parantamalla ja kaksoisraiteet rakentamalla. Raideliikenteen auetessa kilpailulle Pohjanmaan sosialidemokraatit kannattavat alueellisen työmatkaliikenteen järjestämistä raiteilla, jolloin pysähdyksiä voidaan lisätä myös aiemmin käytöstä poistetuille asemille. Teollisuudelle tärkeitä ratayhteyksiä on kehitettävä kuntien ja maakuntien, elinkeinoelämän, valtion ja EU:n yhteistyössä. ja Asemanseutuja on kehitettävä nopeasti. Kansainvälistä lentoliikennettä on kehitettävä vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita. Satamien kilpailukyvystä huolehditaan väyliä syventämällä, infraa kehittämällä ja kohtuullisilla väylämaksuilla.

Nopeat tietoliikenneyhteydet on turvattava kaikkialla vaalipiirissä. Julkisissa tiloissa on oltava nopeat ja avoimet langattomat yhteydet kuntalaisten käytössä. Alueellisessa energiatuotannossa kannatamme uusiutuvien energiamuotojen lisäämistä. Tärkeimpiä näkökulmia energiatuotannon kehittämisessä on ilmastopäästöjen vähentäminen, elinkeinoelämän kilpailukyky sekä asumiskulujen kohtuullisuus. Vihreä siirtymä, hiilineutraaliustavoite ja kestävä kiertotalous on toteutettava kunnianhimoisesti, oikeudenmukaisesti ja alan työpaikat huomioiden.

Liikennepäästöjen vähentämiseksi ja työmatkapyöräilyn ja kouluteiden turvaamiseksi kevyen liikenteen väyliä on lisättävä tuntuvasti ja sähköpotkulautojen käytön kasvaessa turvallisia parkkipaikkoja on rakennettava esteettömyyden turvaamiseksi.

Maakuntakohtaiset osat

Etelä-Pohjanmaa

Koulutus

Etelä-Pohjanmaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoimaa on kasvatettava ja resurssit on turvattava.
Aikuiskoulutuksessa alueen elinkeinoelämän koulutustarpeista lähteviin täsmä- ja muuntokoulutuksiin sekä oppisopimuskoulutukseen on panostettava enemmän.
Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutuksen resurssit ja aloituspaikat tulee tarkistaa tarvetta vastaaviksi. Seinäjoen ammattikorkeakoulun vetovoimaisuudesta on huolehdittava ja aloituspaikkoja on lisättävä. Opintoalat on profiloitava maakunnan työelämän tarpeet huomioiden.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen keskinäistä yhteistyötä tulee syventää ja asettaa entistä tavoitteellisemmaksi.
Yliopistokeskusten rahoitus valtion budjetissa tulee turvata.
Epanet-verkoston toimintaedellytykset mahdollistavat osaltaan alueellisesti merkittävän tutkimus- ja kehittämistyön sekä uusien innovaatioiden syntymisen Etelä-Pohjanmaalla, siksi ne on turvattava.
Etelä-Pohjanmaan oppilaitokset tarvitsevat myös opiskelijoita ulkomailta ja heidän kiinnittymistään maakuntaan tulee vahvistaa. Myös työperäisen maahanmuuton kasvamisen myötä tarvitaan koulutuksellisia toimia.

Elinvoima ja työllisyys

Etelä-Pohjanmaa on pienyritysvaltainen maakunta. Maakunnan teollisuus on alihankintapainotteista ja suuntautuu erityisesti kotimarkkinoille. Kasvuyrittäjyyttä on vahvistettava ja osaamista ja jalostusastetta nostettava sekä sukupolvenvaihdoksia tuettava.
Etelä-Pohjanmaan työpaikkarakennetta on monipuolistettava ja yritysten verkostoitumista tuettava.
Biotaloudessa on Etelä-Pohjanmaalla kasvun eväitä, oman maakunnan uusiutuvat luonnonvarat on saatava puhtaita teknologioita hyödyntäen paremmin käyttöön.
Etelä-Pohjanmaa on ruokamaakunta, joka tarjoaa laajat mahdollisuudet kansainvälistymiseen.
Uusi digiteollisuus ja esim. siihen liittyvät datakeskukset lisäävät työllisyyttä ja avaavat uusia mahdollisuuksia.
Etelä-Pohjanmaan huoltosuhde heikkenee ja työikäinen väestö vähenee. Tämä uhkaa maakunnan elinvoimaa ja työvoiman heikko saatavuus uhkaa yrityksiä. Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä ja maakunnan kaikkien kuntien ja sen asukkaiden on otettava vastuu hyvästä kotouttamisesta.
Etelä-Pohjanmaalla on matkailullisesti isoja kasvun mahdollisuuksia. Eri toimijoiden, suurten ja pienten, entistä vahvempi verkostomainen yhteistyö ja maakunnan kulttuurin omaleimaisuuden hyödyntäminen koko maakunnassa vaikuttavat elinvoiman ja työllisyyden merkittävään kasvuun. Talvimatkailuun kehitetään uusia toimintatapoja ja -malleja.

Infrastruktuuri

Maakunnan infrassa ja logistiikassa keskeinen rooli on koko maakunnan perustienpidon taso – valtiovallan tulee edelleen vahvistaa näitä resursseja.
Etelä-Pohjanmaan yritysten toimintaedellytykset edellyttävät hyviä kulkuyhteyksiä – mm. VT 19 Seinäjoki-Lapua, VT 18 Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä ja VT 16 Ylistaro-Lapua-Alajärvi-Kuopio tarvitsevat parantamistoimia.
Seinäjoki on raideliikenteen solmupiste ja se on paha pullonkaula etelään mentäessä, siksi Seinäjoki–Tampere kaksoisraide on toteutettava mitä pikimmiten.
Poikittaisliikenteen turvaaminen ja kehittäminen rautatievälillä Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä on merkityksellistä niin henkilöliikenteen, rahtiliikenteen kuin yhä kasvavan matkailutoimialan näkökulmasta.
Suupohjan radan merkitys alueen tavaraliikenteelle on keskeinen ja siksi Kaskinen-Seinäjoki radan peruskorjaus tulee tehdä pikaisesti.
Rengonharjun lentokentän edellytyksiä on vahvistettava niin, että siitä tulee yksi sähköisen lentoliikennetoiminnan kenttä ja eurooppalaisen rahtiliikenteen solmukohta. Pelastushelikopterin sijoittuminen tälle kentälle palvelee kaikkia maakuntia ja on koko vaalipiirin terveydenhuoltoa vahvistava tekijä.

Keski-Pohjanmaa

Koulutuspalvelut

Keski-Pohjanmaan koulutustarjontaa tulee edelleen kehittää ja monipuolistaa. Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen kansainvälistynyt sekä korkeateknologinen osaaminen voidaan parhaiten turvata alueella olevalla koulutuksella.
Työssäkäyntialueen ammatillista koulutusta tarjoavien organisaatioiden tulee kehittää yhteistyötään niin, että alueen osaamistarpeet huomioidaan riittävästi.
Centria ammattikorkeakoulun tulee tiivistää itsenäiseltä perustalta vuorovaikutusta vaalipiirin muiden ammattikorkeakoulujen kanssa.
Erityisesti Yliopistokeskus Chydeniuksen ja Centria ammattikorkeakoulun tulee tiivistää yhteistyötään, jotta voidaan varmistaa korkeakoulupalvelujen kehittyminen Keski-Pohjanmaalla.
Tarvitaan rohkeita omista vahvuuksista lähteviä ratkaisuja, joiden valmistelussa tulee erityisesti huomioida alueen eri toimijoiden henkilöstön osaamistarpeiden muutokset jatkuvan oppimisen hengessä.
KPEDU:n ammatillisen koulutuksen rahoituksen turvaaminen on välttämätöntä opetuksen laadun varmistamiseksi.

Elinvoima ja työllisyys

Vientiteollisuus on Keski-Pohjanmaan vahvuus, mutta toimintaedellytykset vaativat edelleen vahvistamista. Kokkolassa suurteollisuusalueella sijaitseva Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä on koko maakunnan työllisyyden kannalta todella merkittävä.
Valtiovallan tulee osoittaa tukea Keski-Pohjanmaalla olevan kaivostoiminnan kehittämiseksi. Litium-esiintymä on saatava lähivuosina jalostuksen kohteeksi ja akkuteollisuutta tulee saada sijoittumaan myös Keski-Pohjanmaalle.
Keski-Pohjanmaa tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälisten opiskelijoiden asettumista alueelle on tuettava.
Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen kansainvälisen ja vahvistuvan teollisuuden säilyminen alueella edellyttää, että alueen liikenneyhteydet ovat kilpailukykyiset. Erityisesti lentoliikenteen asema on keskeinen.
Perusmaatalouden edellytyksiä kehitetään suosimalla lähituotantoa.
Vastuullista siirtymää edistetään myös Keski-Pohjanmaalla. Tämä tarkoittaa ennakoitavaa, tuettua ja tulevaisuuteen katsovaa elinkeinorakenteen sekä työvoiman koulutuksesta huolehtimista.

Infrastruktuuri

Kokkolan sataman kilpailukyvystä tulee huolehtia tulevaisuudessakin. Satama tulee saada osaksi TEN-T ydinverkkoa.
Maantieliikenteen osalta on nopeasti parannettava olosuhteita VT 8:lla Kokkolan ja Vaasan välillä sekä VT 13:lla.
Keski-Pohjanmaan perustiestön kunnosta tulee huolehtia entistä paremmin.
Finavian on jatkossakin turvattava säännöllinen lentoliikenne Kokkola-Pietarsaari – lentokentälle, jonka toimintaedellytysten kehittämiseen ovat alueen toimijat, kunnat erityisesti, panostaneet monin eri tavoin.
Puutteena on edelleen esim. Kokkolan ratapihan turvattomuus. Ratapihan uusimista ei saa lykätä vaan mm. lisääntyvän liikenteen takia sen tekemistä täytyy nopeuttaa.

Pohjanmaa

Koulutus

Vaasan yliopiston asemaa on vahvistettava ja tavoitteena on oltava monikielinen Merenkurkun yliopisto, joka toimii Vaasan ja Uumajan korkeakoulujen yhteystyöalustana.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden pitovoimaan alueelle on panostettava.
Pohjanmaan ammatillista koulutusta on kehitettävä kaksikielisenä ja monipuolisena kokonaisuutena. Toisen asteen koulutuksessa on suosittava aidosti kaksikielisiä ratkaisuja, joissa eri kieliryhmien vuorovaikutusta kehitetään.
Vaasan ammattikorkeakoulun kehittämispotentiaali tulee hyödyntää täysimääräisesti maakunnan työpaikkojen tarpeet huomioiden. Lainsäädännössä on mahdollistettava kaksikielinen korkeakoulutus.
Teknisten ja kaupallisten aineiden lisäksi Pohjanmaalla on lisättävä humanististen ja kulttuurialan opintomahdollisuuksia.
Alueen oppilaitosten yhteistyötä ja verkostoitumista on lisättävä ja koulutuksellisesti vastattava yritysten tarpeisiin vahvemmin.

Elivoima ja työllisyys

Vaasan seudun energiaklusteria ja ylipäätään vientiteollisuutta Pohjanmaalla on tuettava infra- ja koulutuspolitiikalla sekä julkisilla tutkimus- ja kehitysinvestoinneilla.
Akkuteollisuuden sijoittuminen alueelle merkitsee valtavasti lisää työpaikkoja. Työvoiman kasvusta johtuen tulee huolehtia riittävästä asuntotuotannosta sen eri muodoissa sekä palveluiden saatavuudesta.
Toimimme monikielisen Pohjanmaan puolesta. Tämä tarkoittaa aluetta, jossa jokainen saa palvelunsa ja pärjää elämässä omalla äidinkielellään ja eri kieliryhmien välistä yhteistyötä kehitetään.
Yritysten kansainvälistymistä ja vientiä tukevan Viexpon rahoitus turvataan.
Matkailua on kehitettävä erityisesti Merenkurkun saariston, koko Pohjanmaan rannikon ja Kyrönjoen potentiaalia hyödyntämällä, monikielisestä kulttuurista tehtävä nähtävyys. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kulttuuri-, maisema- ja ympäristöarvoihin. Kyrönjoki on myös vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesi-alue ja sen takia tulee vesiensuojelunäkökohdat ottaa erityisesti huomioon. Tavoitteena on parantaa arvokkaita maisema-alueita, kalastus- ja virkistyskäyttöä.

Infrastruktuuri

Vaasa-Seinäjoki -raideyhteyden parantaminen on tärkein kehityskohde, ylikulkupaikkoja on vähennettävä ja junien kohtauspaikkoja lisättävä matka-ajan lyhentämiseksi. Tavoitteena on kaksoisraiteen rakentaminen. Myös välipysäkkien liikennettä tai lähiliikennettä rautatiellä on kehitettävä. Tavoitteena on saada raideyhteys Vaasan lentokentälle.
Vaasan lentokenttää on kehitettävä yhtenä maan kasvavista pääkentistä.
Valtatiet 8, 3 ja 18 perusparannukset on toteutettava.
Pitkän aikavälin tavoitteena on saada maayhteys Ruotsiin Merenkurkun sillan kautta. Poikittainen yhteys Norjan rannikolta Uumajan kautta Vaasaan ja edelleen Jyväskylän tai Tampereen kautta Pietariin ja jopa Kiinaan saakka tarjoaa tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia.
Suupohjan radan Kaskinen-Seinäjoki peruskorjaus on tärkeä alueen tavaraliikenteen kasvamisen myötä.
Satamatie Vaasan satamasta Sundomin kautta tulee toteuttaa sataman kilpailukyvyn ja Vaasan keskustan liikenteen parantamiseksi.