Jutta Urpilainen: Kestävää rahoitusta veronkiertoa kitkemällä

Veronkierto ja harmaa talous ovat vakavia ongelmia. Niistä on keskusteltu paljon ja tällä vaalikaudella hallitus on myös tehnyt paljon harmaan talouden kitkemiseksi. Veronkierrosta ei kärsi kuitenkaan vain Suomi vaan kyseessä on maailmanlaajuinen ongelma, joka on erittäin vakava myös monissa kehitysmaissa. Ilmiö on ajankohtainen, sillä viime viikolla hallituksen kehityspoliittinen selonteko oli toisessa käsittelyssä Eduskunnan täysistunnossa.

Kehityspoliittisessa ohjelmassa hallitus nimesi viisi painopistealuetta, joilla kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta voidaan vahvistaa. Nämä painopistealueet ovat turvallisuus, ruokaturva, kauppa, maahanmuutto ja verotus. Näissä painopisteissä on kyse ihmisten perustarpeista ja niistä monet koskettavat niin suomalaisia kuin kehitysmaiden kansalaisia. Erityisesti veronkierrossa ja laittomassa pääomapaossa Suomen ja kehitysmaiden intressit ovat samansuuntaiset.

Tarkalleen emme tiedä, kuinka paljon kehitysmaat menettävät verotuloja yritysten veronkierron vuoksi. Mutta vuonna 2013 kansainvälinen järjestö Oxfam arvioi, että kehitysmaat menettäisivät vuodessa noin 160-200 miljardia dollaria verotuloja nimenomaan yritysten veronkierron vuoksi. Monet arviot ovat tätä vielä paljon suurempia, jotkut asiantuntijat puhuvat jopa 900 miljardin dollarin mittaluokasta.  Kuitenkin Oxfamin esittämä varovaisempikin arvio on suurempi kuin kansainvälinen julkinen kehitysapu. Nimittäin Maailmanpankki tilastoi vuonna 2012 yhteenlasketun kehitysavun olevan noin 130 miljardia dollaria.

Näemme siis, että kyse on erittäin merkittävästä ongelmasta kehitysmaiden näkökulmasta. On tärkeää, että Suomi ja muut länsimaat jatkavat julkista kehitysapuaan, mutta yhtä tärkeää on myös hyvän hallinnon, oikeusvaltion ja verohallinnon vahvistaminen kehitysmaissa, jotta kehitysmaat voivat itse myöskin verottaa yrityksiään ja sitä kautta vahvistaa omaa tulopohjaansa.

Suomi on tällä vaalikaudella toiminut aktiivisesti veronkiertoa vastaan. Kotimaassa on käynnistetty kuudes toimintaohjelma harmaan talouden torjuntaan. Tämä toimenpideohjelma sisältää yhteensä 22 keinoa jolla veronkiertoa ja harmaata taloutta torjutaan, kuten esimerkiksi tilaajavastuulain uudistaminen, veronumeron käytön laajentaminen (esim. rakennusala) sekä viranomaisten välisen tiedonvaihdon esteiden purkaminen. Lisäksi EU:ssa on käynnissä komission harmaan talouden torjuntaohjelma, jossa on 34 erilaista toimenpidettä, jotka esimerkiksi helpottavat monenvälistä tietojenvaihtoa sekä luovat EU:n yhteisen veroparatiisikriteeristön. Myös OECD:n maiden kesken on käynnissä harmaan talouden ja veronkierron vastaisia toimia, joissa niissäkin tietojenvaihto on avainasemassa.

Veronkierron torjumiseksi onkin tehtävä kansainvälistä yhteistyötä ja laajalla rintamalla. Kehitysmaita tämä koskee sikäli, että vuosille 2000-2015 määriteltyjen YK:n vuosituhattavoitteiden aika on umpeutumassa. Nämä tavoitteet ovat määritelleet kehitysyhteistyön painopisteitä viimeiset 15 vuotta ja nyt keskustelu seuraavasta niin kutsutusta post-2015 ajanjaksosta eli vuoden 2015 jälkeisestä ajasta sekä sen tavoitteista on käynnissä YK:ssa. Pidän hyvin tärkeänä sitä, että kestävä rahoitus ja veronkierron torjuminen olisi yksi näistä tulevista tavoitteista. Se olisi keino taata riittävä kansainvälinen huomio ja painoarvo veronkierron torjumiselle.

Toivonkin, että Suomi ja sosialidemokraatit ovat aktiivisia veronkierron ja harmaan talouden torjunnassa niin kotimaassa kuin kansainvälisillä foorumeilla. Veronkierron kitkeminen on meidän yhteinen etumme niin eteläisellä pallonpuoliskolla kuin meillä täällä pohjoisessa.

Jutta Urpilainen
Kansanedustaja
Kokkola