Kansanedustajan työhön kuuluu monenlaisia tehtäviä. Tällä viikolla olen eduskunnan pankkivaltuutettuna osallistunut Suomen Pankin johtokunnan jäsenten valintaan. Eduskunnan IPU-valtuuskunnan puheenjohtajana olen johtanut pohjoismaisten kansanedustajien kokousta.
Hallituspolitiikan budjettipolitiikan arviointi on kuitenkin yksi syysistuntokauden tärkeimmistä tehtävistä. Siihen sai aineksia, kun luin Ison-Britannian entisen demaripääministeri Gordon Brownin johdolla tehdyn kansainvälisen raportin, jossa kannustetaan investoimaan koulutukseen. Tämä viesti on ajankohtainen myös Suomessa.
Suomen menestystä rakennetaan koko kansan opettamisella ja koulutuksen tasa-arvolla. Jo opettajataustanikin vuoksi olen koko kansanedustaja-aikani ollut koulutuksen laadun ja tasa-arvon puolestapuhuja.
Ylisuurten opetusryhmien torjumiseen olen kannattanut niin taloudellisia kannustimia kunnille kuin lainsäädäntökeinojakin. Peruskoulun jälkeisen koulutuspolun varmistamiseksi olen kannattanut nuorisotakuuta, jonka tavoitteena on tehostetusti ohjata alle 25-vuotiaita nuoria koulutukseen tai työharjoitteluun.
Kun olin mukana neuvottelemassa pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaa, pidin koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä tärkeinä tavoitteina.
Hallituskumppaneiden kanssa löytyi yhteinen ymmärrys siitä, että valtionavustuksia kohdennetaan koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen ja opetusryhmien pienentämiseen. Nämä avustukset olivat enimmillään yli 100 miljoonan euron vuositasolla (2014). Opetusministeriön selvityksessä on todettu, että avustukset ovat onnistuneet tavoitteessaan.
Samoin sovimme, että nuorisotakuun toteuttamiseen suunnataan 60 miljoonaa euroa vuodessa. Takuun on todettu lyhentäneen nuorten työttömyysjaksoja ja parantaneen nuorten koulutus- ja työllistämispalveluja.
Olen harmissani siitä, että pääministeri Juha Sipilän hallitus ei ole pitänyt näitä saavutuksia tärkeänä. Opetusryhmien pienentämiseen ja koulutuksen tasa-arvoon liittyvät avustukset ovat laskeneet rajusti noin 20 miljoonaan euroon. Samoin on käynyt nuorisotakuulle, jonka rahoitus tälle vuodelle on laskenut alle puoleen.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon budjettiesitys ensi vuodelle ei korjannut tilannetta. Toivonkin, että eduskunta korjaa tilannetta syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä. SDP:n eduskuntaryhmä on jättänyt talousarvioaloitteet sekä koulutusleikkausten torjumiseksi että nuorisotakuun turvaamiseksi.
Koulutuksellisen tasa-arvon ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn taloudellista merkitystä kuvaa se, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 300 miljoonaa euroa vuosittain. Suomi tarvitsee opintielle ja työelämään kaikkia meitä.
Jutta Urpilainen
Kansanedustaja
Kokkola