SDP teki syyskuussa koulutusta koskevan välikysymyksen eduskunnassa. Aihetta välikysymykseen todella on, sillä hallitus leikkaa koulutuksesta ja tutkimuksesta tämän vaalikauden aikana kumulatiivisesti laskettuna kolme miljardia euroa. Olen huolissani leikkausten kohdistumisesta sekä niiden lisäämästä eriarvoisuudesta.
Suomalaisen yhteiskunnan menestys on aina perustunut korkeaan osaamiseen. Menneinä vuosina Suomi on tullut tunnetuksi maailman parhaasta peruskoulusta, teknologiastaan sekä koulutuksen tasa-arvoisuudestaan. Tuoreena esimerkkinä toimii viime vaalikaudella säädetty nuorisotakuu, joka on toiminut mallina muille Euroopan maille niiden kehittäessä omia nuorisotakuumallejaan EU:n budjettirahoituksen tuella.
Viime hallituskaudella Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi valtionavustuksia koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen vuosina 2012 -2014 yhteensä 72,3 miljoonaa euroa. Näillä muun muassa tuettiin ryhmäkokojen pienentämistä peruskoulussa ja pyrittiin vähentämään koulujen välistä eriarvoistumista. On valitettavaa, että Sipilän hallitus leikkaa perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen suunnatut määrärahat.
Sen lisäksi Sipilän hallitus tavoittelee yli 150 miljoonan leikkauksia varhaiskasvatuksesta, joista puolet saadaan myös siellä ryhmäkokojen suurentamisesta. Alan tutkimukset ovat osoittaneet, että liian isot ryhmät heikentävät lasten sosiaalisia taitoja, keskittymis- ja oppimiskykyä. Opettajana tiedän, että pienessä ryhmässä opettajalla on mahdollisuus huomioida lapset yksilöllisesti ja antaa myös tukea sitä tarvitseville oppilaille. Siksi opetusryhmiin suunnattu leikkaus kohdistuu etenkin niihin lapsiin, jotka tukea eniten tarvitsevat.
Hallitusohjelma puhuu myös suotuisan innovaatioympäristön puolesta. Säästöt korkeakoulutuksesta tuntuvat siihen nähden ristiriitaisilta. Maisteritutkintojen määrästä hallitus ottaa pois 20 prosenttia ja samalla alentaa kelpoisuuksia. Hallituksen tavoitteena on siis laskea suomalaisten osaamistasoa. Näin ei Suomesta tehdä maailman osaavinta kansakuntaa. Koulutustason nousu on Suomen väestön keskuudessa hiljalleen pysähtynyt ja korkeakoulutettujen määrässä olemme pudonneet Euroopan kärjestä. Hallituksen linjaukset tulevat entisestään vahvistamaan tätä kehitystä.
Koulutuskeskustelua tuleekin jatkaa. Niin hallitus- kuin oppositiopuolueetkin tunnustavat osaamisen merkityksen hyvinvoinnin ja kasvun välineenä. Tämä tulee myös saada näkymään hallituksen teoissa. Suomalainen koulutus ei ole itsestäänselvyys vaan sitä pitää vaalia ja kehittää.
Jutta Urpilainen
Kansanedustaja
Kokkola