Kim Berg: Ristiriitaista perhepolitiikkaa

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

,

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 lähes 900 000 alle 15-vuotiasta henkilöä. Viimeksi Suomessa on ollut näin vähän alle 15-vuotiaita vuonna 1894. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä taas arvioidaan nousevan nykyisestä 19,9 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Perheiden lapsimäärän keskiarvon pieneneminen on johtanut siihen, ettei työikään tulevien määrä riitä enää jatkossa korvaamaan eläkeikään tulevien määrää. Tästä johtuen työikäisten määrän ennustetaan pienenevän sekä absoluuttisesti, että suhteessa kasvavaan vanhusväestöön.

Väestöllinen huoltosuhde, eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden, nousee täten selkeästi lähitulevaisuudessa. Tämä kehityssuunta vaarantaa yhteiskunnan jatkuvuuden sekä heikentää eläkkeiden ja sosiaaliturvan maksupohjaa tulevaisuudessa.

Suurin syy nuorten määrän vähenemiseen on riittämätön syntyvyys. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) onkin kannustanut nuoria tekemään lisää lapsia, jotta huoltosuhde ei nousisi niin jyrkästi kuin on ennustettu. Ymmärrän kyllä pääministerin viestin merkityksen, mutta näen sen hyvin ristiriitaisena sen kanssa, minkälaista perhepolitiikkaa Sipilän hallitus on viimevuosina toteuttanut.

Sipilän hallitus on linjannut hallitusohjelmassaan, että julkista taloutta parannetaan karsimalla kuluja ja tukia sekä korottamalla veroja ja palvelumaksuja. Lapsilisä irrotettiin alkuvuodesta indeksistä, mikä tarkoitti lapsilisän ostovoiman heikkenemistä entisestään. Lasten päivähoito ja koululaisten iltapäivätoiminta maksut kallistuvat tästä syksystä eteenpäin. Hallitus on lisäksi edellyttänyt, että palkoista ja työehdoista tingitään. Koska lasten vanhemmista neljä viidestä on työelämässä, myös nämä heikennykset rokottavat lapsiperheiden taloutta!

Työelämän ja päivähoitojärjestelmän jäykkyys, korkeat asumiskustannukset yhdistettynä asuntolainan verovähennysoikeuden leikkaamiseen, verotuksen lapsivähennysten puuttuminen, autoilun ja muun kulkemisen kalleus sekä vielä poliittinen tahtotila työpäivien pidentämiselle ei todellakaan ole lapsen saantiin rohkaisevaa perhepolitiikkaa.

Mikäli Sipilän hallitus todella toivoo nuorten tekevän jatkossa enemmän lapsia, on sen myös tehtävä sellaista politiikkaa joka kannustaa nuoria lasten saamiseen. Nykyiset toimet päinvastoin vain nostavat perheiden kynnystä lasten saantiin.

Kim Berg
Vaasa