Sopinee hieman ihmetellä, miksi lähinnä keskustapuolueen taholta osoitellaan pääasiassa SAK:ta ja muuia poliittista vasemmistoa lähellä olevia ammattijärjestöjä korporatismista aina kun ne toimivat sopijaosapuolena neuvoteltaessa työmarkkinaratkaisuista?
Ihmetellä siitä syystä, että kaikki ne maamme historian 17 TUPO:a, siis tulopoliittista ratkaisua on tehty kolmikantasopimuksin. Sopijaosapuolina ovat olleet työntekijöiden, työnantajien sekä myös maan hallituksen edustajat. Neuvottelutuloksen on osaltaan vahvistanut hallitus ja eduskunnan enemmistö, jonka varassa hallitus päätöksiään tekee kuten tässäkin asiassa. Neuvottelutuloksessa sovitut laki- sekä budjettiratkaisut on tehty eduskunnassa. Kaikki ne sopimukset ovat rakentaneet pohjaa hyvinvointiyhteiskunnallemme.
Menettelyä osoitetaan parlamentarismin vastaiseksi. Osoitetaan siitä huolimatta, että menettelyssä on mukana parlamentarismia edustava maan hallitus sekä eduskunta. Eikö menettely olekaan parlamentarismia? Vai olisiko niin, kun keskustapuolue ei ole ollut mitenkään aktiivinen palkansaajaväestön edunvalvonnan tukemisessa? Siitäkö syystä siellä vierastetaan työmarkkinasopimuspolitiikkaa ja leimataan sitä korporatismilla?
Keskustan taholla korporatiivista leimakirvestä ei käytetä, kun kysymyksessä on ollut esimerkiksi MTK:n sekä maan hallituksen neuvottelemat maataloussopimukset. Samasta edunvalvonnan vaikuttamisestahan on siinäkin kysymys. Samoin monessa muussa vastaavassa edunvalvonta-asiassa. Julkinen edunvalvonta ei ole korporatismia.
Ihmetellä täytyy keskustapuolueen ”ristiretkiä” ammattiyhdistystoiminnan nujertamiseksi. Sitähän yritti Kekkonen 50-luvulla, Aho 90-luvulla ja viimeksi Vanhanen, kaikki epäonnistuen. Oliko siitä kysymys myös Sipilän hallituksen tavoitteessa? Mikäli oli, niin ei sekään tule onnistumaan. Suomalaista edunvalvontavoimaa, ammattijärjestötoimintaa ei nujerreta kuten historia osoittaa. Kysymyshän on yksinkertaisesti suomalaisen palkansaajaväestön, sen perheitten ja lähipiirin, koko väestön elämästä, sen laadusta, elintasosta, turvallisuudesta sekä tulevaisuudesta. Ilman sopimusyhteiskuntaamme ei myöskään maatalousväestö kykene tulemaan toimeen.
Työnantajia lähellä olevan kokoomuksen taholla ymmärretään viime kädessä paremmin työmarkkinapolitiikan merkitys. TUPO:illa on turvattu työrauha ja palkansaajien ostovoima. Eikö ne koske myös keskustapuolueen kannattajakuntaa?
Pentti Kallio
Seinäjoki