Miksi pahoinvointi kertaantuu aina tietyille ihmisille ja vastaavasti hyvinvointi toisille? Hyvinvointiyhteiskuntamme turvaverkko on pettänyt joidenkin lasten osalta jo varhain, yleensä jo heidän vanhempiensa kohdalla. Syrjäytymisen kierre on alkanut jo varhain. Ulospääsyä ei ole näköpiirissä, joten pahanolon purkaukset näkyvät ja kuuluvat yleensä ikävällä tavalla.

Kunnat huutavat rahapulaansa ja alibudjetoivat sosiaali- ja terveysmenonsa, mikä johtaa siihen että niillä joilla ei ole rahaa käydä yksityisessä terveydenhuollossa voi olla hankala saada terveysasemalta aikaa. Kuntien ennalta ehkäisevää sosiaalityötä on leikattu monissa kunnissa, koska lastensuojelu vie kaiken.?

Tasa-arvoinen peruskoulumme pyrkii tarjoamaan perusopetuksen kaikille. Jos kodeissa ei kyetä kannustamaan koulun käynnissä voi koulun antamat elämän eväät jäädä vähäisiksi. Olisiko päiväkoti sittenkin oikea paikka missä luotaisiin hyvä perusta lapsen kasvulle ja kehitykselle. Päiväkodeissa työskentelevät ammattilaiset uupuvat monien haasteiden edessä. Vanhemmuuden vähyys näkyy siellä jo selvästi. Elämään uupuneet, päivästä toiseen selviytyvät vanhemmat kokevat päivähoidon tärkeänä oman jaksamisen vuoksi. Onko päivähoito käytännössä ainoa ennaltaehkäisevä lapsiperheiden palvelu?

Miten päivähoitomme jaksaa paitsi lasten vaateiden, mutta myös vanhempien tarpeiden kanssa. Monesti liian vähillä aikuismäärällä päiväkodeissa toteutetaan arvioivaa varhaiskasvatusta. Voisiko neuvola auttaa ennen päiväkotia perheiden tukemisessa? Pienen lapsen syntyessä on se oikea hetki, jolloin perheille tulee antaa kaikki apu ja tuki. Heidän tuekseen tulee rakentaa tukiverkkoja vapaaehtoisten, järjestöjen tai naapureiden osalta, jos niitä ei luonnostaan ole.

Miten synnyttää positiivinen kierre?

Vankka panostus erityisesti alkuun, että kaikilla lapsilla on aidon oikeat mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä tasavertaisesti yhteiskunnassamme. EPSOTE-projektissa pohditaan juuri lasten ja perheiden palveluita perheiden näkökulmasta. Alueelle ollaan rakentamassa ”perhekeskusta”, mikä ei välttämättä ole yksi fyysinen paikka vaan ammattilaisten yhteenliittymä perheiden ja lasten tueksi. Sosiaali- ja terveyspuolella lainsäädäntö on ollut esteenä perheiden ja lasten kokonaisvaltaisessa auttamisessa. Nyt odotetaan uutta SoTe-lakia joka mahdollistaisi ammattilaisten yhteydenoton jo varhaisvaiheessa luontevasti ja siten oikea aikaisesti.

Ihmisten hyvinvointi luodaan arjessa ja tuki annetaan perheissä. Jos kotoa ei saa riittävästi arjen tukea – on yhteiskunnan tuettava näitä perheitä. Se voi olla perhetyöntekijän tuki kotiarjen selkeyttämiseen ja arjentaitojen parantamiseen. Se voi olla naapuriapu lasten ulkoilutuksessa tai harrastuksiin viemisissä. Tärkeintä on synnyttää lapselle kokemus siitä, että olemme samassa veneessä. Tämä on edelleen ainoa sisäistä luottamusta rakentava asia, mikä kantaa elämää eteenpäin.

Tarja Tenkula
Seinäjoki